Yale-yliopiston Environmental Performance Index (EPI) mittaa 180 maailman maan suoriutumista tärkeissä ympäristöasioissa kahdella alueella: ihmisten terveyden suojelu ja ekosysteemin suojelu. Vuonna 2016 Suomi on ykkönen!

Nyt voimme hengähtää, asettua lepäämään laakereillamme ja vaipua autuaaseen itsetyytyväisyyden onnelaan. Meillä on asiat hyvin ja ympäristö hoidettu paremmin kuin muilla! Unohdetaan kritiikki ja turha vyön kiristäminen. Löysätään vähän!

Ai olenko ironinen, vai peräti sarkastinen? Varmasti! Pahoitteluni siitä ja mennään itse asiaan.

Suomella menee pääosin hyvin

Yalen EPI-indeksi kattaa yhdeksän eri osa-aluetta: maatalous, ilmanlatu, luonnon monimuotoisuus ja -elinympäristö, ilmasto ja energia, metsät, kalatalous, terveys, vesivarat, vesien puhtaus ja jätehuolto. Suomen ykkösasema perustuu ennen muuta tavoitteeseemme saavuttaa vuoteen 2050 mennessä hiilineutraali yhteiskunta, joka ei ylitä luonnon kestokykyä.

Suomi saavutti ykköstilansa pistemäärällä 90,68 sadasta mahdollisesta. Tiiviisti kakkosena tuli Islanti pisteillä 90,51 ja tuttu maaotteluvastustajamme Ruotsi jäi pronssille pisteillä 90,43. Vuoden 2014 ykkönen Sveitsi oli sijalla 18 ja Saksa vasta sijalla 30. Ihan pienet asiat kuitenkin vaikuttavat sijoitukseen paljonkin.

Suomen ykköstila on iloinen uutinen, sitten vuonna 2014 tehdyn edellisen indeksin sijan 18.

Eri osa-alueet ovat meillä aika tasaisen hyvät, paitsi kansallinen ylpeydenaiheemme metsä! Raportti kertoo metsiemme ja/tai puustomme määrän voimakkaasta supistumisesta.

Piirakan sektorit lukuina. Maatalouden osalta ongelmamme on typen käytön tehokkuus. Metsien kehityksessä olemme sijalla 106, vertailluista 121 metsäisestä valtiosta.

Maailmassa on monia ongelmia

Ilmansaasteet ovat tämän päivän päällimmäinen terveysongelma. Vuonna 2013 huonolaatuinen vesi aiheutti kaksi prosenttia ennenaikaisista kuolemista maailmassa (≈ 1,24 miljoonaa), kun saastunut ilma tappoi 10 prosenttia (≈ 5,52 miljoonaa). Ilma on ongelma, joka ei tunne tarkkoja rajoja. Noin puolet maailman ihmisistä asuu maissa, joissa ilman laatu ei ole turvallinen.

2,4 miljardia ihmistä elää edelleen olosuhteissa, joista puuttuu perus-saniteettitilat ja/tai jätehuolto. Puhtaan veden osalta tilanne on kuitenkin parantunut. Vuonna 2000 puhdas vesi puuttui 960 miljoonalta, nyt noin 550 miljoonalta. Vain!? Joka tapauksessa 80 prosenttia maailman jätevesistä lasketaan käsittelemättöminä ympäristöön.

Maatalouden typen osalta 80 prosenttia maista ei täytä käytön tehokkuuden tavoitteita. Lohduttaudutaan siis sillä. Raportin mukaan tehokkaampi typen hyödyntäminen joka tapauksessa nostaisi peltojen tuottoa, jolloin maailman metsiä ei olisi tarpeen raivata pelloiksi.

Metsien osalta raportissa arvioidaan alueita, joissa puiden oksistot peittävät vähintään 30 prosenttia pinta-alasta. Tätä harvempia alueita ei lasketa metsiksi. Ovatko Suomen hyvin hoidetut metsät siis liian harvoja? Maailmassa menetettiin vuonna 2014 joka tapauksessa 2,52 miljoonaa neliökilometriä metsiä.

Energian osalta Suomen hyvä asema johtuu ennen muuta siitä, että meillä 100 prosenttia asukkaista on sähkönjakelun piirissä. CO₂-päästöt kilowattituntia energiaa kohti pudottavat meidät kuitenkin tilaston sijalle 118, mikä ei tunnu kovin mairittelevalta.

Jatketaan harjoituksia

Ehkäpä emme siis kuitenkaan vaivu itsetyytyväisyyteen vielä tässä vaiheessa. Maailmassa on vielä paljon tekemättä. Ehkä voisimme jotenkin hyödyntää nyt tässä tilastossa saavutettua hyvää asemaamme ja toimia esimerkkinä niillä alueilla, jotka meillä on hyvin. Toisilla alueilla on sitten varaa olla nöyrä ja pyrkiä parantamaan.

Yliopiston mielenkiintoinen raportti löytyy sivustolta http://epi.yale.edu

Jouko Lampila | Lähde: Yale EPI