Huomisen biotalous tehdään tänään, ja irtiotto öljypohjaisista tuotteista ja -energiasta on jo käynnissä.

Teknologian tutkimuskeskus VTT kehitti Tie biotalouteen -kärkiohjelmassaan teknologioita sovellettaviksi uudentyyppisissä arvoketjuissa, joissa Suomen pelto- ja metsäbiomassan arvo hyödynnetään tehokkaasti ruokana, kuitutuotteina, kemikaaleina ja polttoaineena.

Tie biotalouteen -kärkiohjelman tuloksina on kehitetty teollisuudelle uusia tuotteita ja teknologioita, synnytetty kansainvälisesti palkittuja spin-off-yrityksiä, sekä tuotettu runsaasti patentteja, tieteellisiä julkaisuja ja väitöstöitä.

– Paljon on tapahtunut viidessä vuodessa: saimme kansallisen biotalousstrategian, ja biotalous on yksi hallituksen painopistealue. Meillä on myös ennen näkemättömän vahva investointiaalto, ja alalle syntyy uusia yrityksiä ja liiketoimintaa. Tutkijana olen valtavan innostunut, kun näen pitkäaikaisten tutkimushankkeiden etenevän kohti teollista tuotantoa: esimerkkinä lignosellulosapohjainen etanoli tai ligniinisovellukset. Olemme tekemässä biotaloudesta totta ja kehittämässä Suomesta biotalouden edelläkävijä, sanoo tutkimusprofessori ja Tie biotalouteen -kärkiohjelman johtaja Kristiina Kruus.

Yksi tärkeä tavoite on ollut tukea suomalaisen teollisuuden uudistumista. VTT:llä on biotalouden alalla noin 200 asiakasta, joille on kehitetty komposiitteja, pakkausmateriaaleja, nanoselluloosaa, tekstiilikuituja, elintarvikkeita, rehua, biopolttoaineita ja biokemikaaleja. Tavoitteiden saavuttaminen on edellyttänyt moniteknologista lähestymistapaa, sillä biotaloudessa yhdistyy muun muassa kemia, biotekniikka, prosessitekniikka, mallinnus, elektroniikka, yhteiskuntatieteet ja tietotekniikka.

VTT:n vahvuuksiin kuuluu kyky viedä laboratoriomittakaavassa todennetut ideat kohti tehdasmittakaavaa. Tässä uusimpana valttina on Espoon Kivenlahteen rakennettu Bioruukki-tutkimusympäristö, joka on suurin laatuaan Pohjoismaissa. Se yhdistää VTT:n kemian, energian ja biomassan käsittelyyn liittyvän osaamisen. Esimerkkinä Bioruukissa kehitettävistä teknologioista on pyrolyysiteknologia, jota Fortum hyödyntää vuonna 2013 käynnistetyssä metsätähdettä raaka-aineenaan käyttävässä bioöljylaitoksessa Joensuussa. Laitoksen tuotanto vastaa yli 10 000 pientalon lämmitystarvetta.

Ohjelman kuluessa käynnistyi VTT:llä kehitetyn teknologian pohjalta useita spin-off-yrityksiä: muun muassa lankaa suoraan puusta valmistava Spinnova Oy, muovinkaltaista paperikassia valmistava Paptic Oy, kannettavaa viljalaadun mittauslaitetta valmistava GrainSense Oy ja älykkäitä spektrisensoreita valmistava Spectral Engines Oy.

Teollisten tulosten lisäksi ohjelmalla oli merkittävä tieteellinen vaikuttavuus. Ohjelman aikana on julkaistu 1200 VTT:n biotalousalan vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua ja jätetty 140 patenttihakemusta. Väitöstöitä hyväksyttiin 28 ja lisää on tulossa, sillä osa töistä on vielä kesken.

VTT:n Tie biotalouteen -kärkiohjelman loppuraportti löytyy TÄÄLTÄ.

Loppuraportin lyhyt tiivistelmä on TÄÄLLÄ.

Jouko Lampila | Lähde: VTT