Uutisissa on noussut esille märän – tai oikeammin tuoreen – puun polttaminen. Hannes Tuohiniitty selvittää Bioenergia Ry:n blogikirjoituksessa, mistä on kysymys.

Taustalla uutisoinnissa on Kauhavan Kaukolämpö Oy:n uusi hakelämpölaitos Kauhavalla, joka on käyttänyt polttoaineena enintään pari viikkoa aiemmin kaadettua puurankaa.

Uutisointi on nostattanut runsaasti kyselyitä pientalojen lämmittäjiltä. Klapilämmittäjät varsinkin ihmettelevät ”Miksi meitä on opetettu vuosia väärin ja kannustettu aina polttamaan ylivuotista, tai ainakin kuivaa polttopuuta?”

Näin ei olisi käynyt, ellei uutisoinnissa olisi nostettu vahvasti esiin Kauhavalla saatua kustannussäästöä; ollaanhan Suomessa, missä jokainen säästetty euro lämmityksessä on erityinen ylpeydenaihe.

Märkä (ja tuore) puu ei ole ratkaisu kotitalouksille

Aiemmin neuvottu periaate kuivan puun käytöstä ei ole muuttunut. Edelleen puu kannattaa monesta syystä polttaa kuivana. Näitä syitä ovat:

• puun kosteuden haihduttaminen takassa tai pienkattilassa kuluttaa energiaa ja siitä energiasta pääosa menee hukkaan piipusta kosteuteen sitoutuneena.
• kostea puu palaa epäpuhtaasti, koska lämpötila ei nouse riittävän korkealle. Silloin syntyy pienhiukkasia enemmän ja kattilan tai tulisijan ja piipun pinnat likaantuvat helpommin
• liika kosteus ja laskenut palolämpötila syövyttävät kattiloissa ja joissain tulisijoissa olevia metallisia pintoja
• märkä puu homehtuu helpommin ja tuo sisätilaan tuotuna hometta tullessaan.

Suuremmilla lämpölaitoksilla teknologia ratkaisee

Entä sitten kyläkoulun hakelämmitys tai kunnan lämpökeskus? Kannattaako niissä polttaa tuoretta tai märkää puuta?

Uutinen ei ole ainutlaatuista tietoa energia-alan toimijoille, vaan tuoreen puun käyttöä polttoaineena on tutkittu jo pitkään ja tutkitaan parhaillaankin. Esitetty 30 % energian lisäys ei tutkijoiden mukaan ole mahdollista pelkällä tuoreella polttoaineella, vaan sitä selittää myös laitosratkaisu. BEST-ohjelman tutkimuksessa on arvioitu tällaisen Fast Track -hankinnan kustannussäästön olevan 7 – 13 %.

Ero energiasisällössä syntyy siitä, että kuivuessaan puusta haihtuu myös muita yhdisteitä kuin vettä. Puun sisältämät uuteaineet tuottavat palaessaan myös energiaa. Toinen vaikuttava tekijä on, että puun kuivuessa osa kuiva-aineesta hajoaa ja haihtuu. Tätä tapahtuu enemmän valmiissa polttoaineesta, esimerkiksi hakkeena säilytettävästä.

Kyläkoulun kokoluokassa märkää haketta ei kannata polttaa, jos kuivempaa on tarjolla. Suuremmissakaan laitoksissa yhden kokemukset eivät ole automaattisesti siirrettävissä muualle. Kauhavan laitos on nimenomaisesti suunniteltu polttamaan jopa 50 % kosteuspitoisuudeltaan olevaa polttoainetta. Laitoksessa on tarkoitukseen sopiva riittävän tehokas ja laaja arina ja palolämpötilat saadaan korkeaksi. Savukaasun kosteus lauhdutetaan erityisellä yksiköllä talteen ja talteenottoa tehostetaan vielä lämpöpumpulla. Lämmön talteenoton kannattavuus on vielä heikkoa alle 5 MW laitoksilla.

Onni on, että bioenergiateknologiat ovat kehittyneet huimasti hyödyntämään hyvin erilaisia polttoaineita; märkiä, kuoria, palamiseltaan ja tuhkan käyttäytymiseltään monenlaisia. Tämä laajentaa mahdollisuuksia kasvattaa bioenergian käyttöä entisestään. Käyttäjien valinnanmahdollisuudet polttoainevalikoimaan ovat siis hyvät, mutta kaikenlaista ei voi yhdellä laitoksella polttaa.

Hannes Tuohiniitty | Lähde: Bioenergia Ry | Kirjoittaja on Bioenergia ry:n toimialapäällikkö, jonka omakotitalo lämpiää klapeilla, pian myös aurinkolämmöllä. Liikkuminen käy biokaasuautolla.