Ilmastonmuutos vaatii huomiomme juuri nyt. Tässä syitä.

Ilmastonmuutos vaatii huomiomme juuri nyt. Tässä syitä.

Jos emme pysty vähentämään kasvihuoneilmiötä tehostavia fossiilisen energia päästöjä, ylitämme pian kynnysarvon jonka jälkeen ei ole paluuta. Asia on niin yksinkertainen.

Tiedämme toimettomuuden seuraukset ja Pariisin sopimuksessa maailman johtajat sopivat rajoittavansa ilmaston lämpenemisen reilusti alle kahden asteen, pahimpien seurausten välttämiseksi. Fossiilisen energian teollisuus on valitettavasti saanut uutta voimaa viime kuukausina ja omaa etuaan ajava ala on työntänyt ilmastokysymykset taka-alalle osassa maailmaa.

Suhteellisen vakaa ilmasto, josta olemme saaneet nauttia viime jääkaudesta lähtien, on toiminut sivilisaation kehityksen perustana. Käsillä oleva kehitys muodostaa tulevaisuudelle todellisen uhan. Meidän on toimittava nyt.

Tämän tekstin LINKIT vievät useille englanninkielisille sivuille.

Lämpenemisen vaikutukset tuntuvat jo nyt

Tulvat, kuivuus, trooppiset hirmumyrskyt ja äärimmäiset helleaallot ovat lisääntyneet ympäri maailmaa. Olemme jo saaneet esimakua, mitä on tulossa, eikä se näytä hyvältä. Nousevat meret aiheuttavat tulvia rannikoilla ja kirjaimellisesti NIELEVÄT KOKONAISIA SAARIA. Siinä sivussa MONET ELÄINLAJIT ovat kuolemassa sukupuuttoon.

Ilmastonmuutoksella on myös vakavia vaikutuksia IHMISTEN TERVEYDENTILAAN.

Jo yhden tai kahden asteen nousu keskilämpötilassa tekee ratkaisevan eron. Ajatellaan vaikka maataloutta, joka on riippuvainen ennakoitavista olosuhteista ja tasaisesta lämmöstä tiettyjen kasvien kasvattamiseksi tietyillä alueilla. Tai ajatellaan, mitä nolla tai yksi aste vaikuttaa veteen.

Esimerkiksi vain viimeisen kymmenen vuoden aikana kaksi biljoonaa tonnia (2 000 000 000 000 t) Grönlannin jäätä on virrannut makeana vetenä Atlanttiin ja kiihdyttänyt merenpinnan nousua. Tämän pitäisi huolestuttaa 39 PROSENTTIA USA:n ASUKKAISTA, jotka asuvat aivan rannikolla.

Jos emme nyt ryhdy toimiin nopeuttaaksemme puhtaaseen uusiutuvaan energiaan siirtymistä, ovat seuraukset tuhoisat. Jos jatkamme fossiilisten polttoaineiden polttamista emmekä ryhdy todella vakaviin toimenpiteisiin päästöjen leikkaamiseksi, saattaa maapallon keskilämpötila nousta neljä astetta tämän vuosisadan loppuun mennessä.

LYHYT KERTAUS ILMASTONMUUTOKSEN PERUSTEISTA

Hiilidioksidi säilyy ilmakehässä kauan

Ilmastonmuutoksen syyt ovat yksinkertaiset: Ihmisen toiminta, kuten kivihiilen ja öljyn polttaminen energiaksi, on vapauttanut ilmakehään suuret määrät hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja. Nämä kaasut vähentävät lämmön haihtumista maapallolta. Kun päästöjä tulee lisää, ilmasto lämpenee yhä enemmän.

Mutta vaikka lopettaisimme tänään hiilidioksidipäästöt kokonaan, jatkaisi maapallo lämpenemistään pitkään. Hiilidioksidi pysyy ilmakehässä ja sitoo lämpöä jopa 200 vuotta.

24_co2-graph-021116-768px

NASAN MUKAAN hiilidioksidin määrä ilmakehässä on korkein 400 000 vuoteen ja vuonna 2013 CO2-määrä ylitti 400 miljoonasosaa (ppm) ensimmäistä kertaa kirjatun historian aikana. Vain kolme vuotta myöhemmin tuon KRIITTISEN MERKKIPAALUN YLITTÄVÄ taso muodostui ehkä vakiintuneeksi olotilaksi.

9_27_16_Brian_400PMM4Eva_720_492_s_c1_c_c

”Jos fossiilisten polttoaineiden käyttö jatkuu nykyiseen tapaan ja ihmiskunta kuluttaa kaikki tunnetut fossiiliset varat seuraavien muutaman vuosisadan kuluessa, nousee CO2-määrä ilmakehässä luokkaan 1 500 ppm”, KIRJOITTAA NASA. ”Silloin ilmasto ei palaisi esiteollisen ajan olosuhteisiin edes kymmenien tuhansien vuosien aikana tulevaisuudessa.”

TÄSTÄ VOIT LADATA OHJEET KÄYTÄNNÖN TOIMIIN

Mitä kauemmin odotamme, sitä vaikeampaa ja kalliimpaa tulee

Ilmastonmuutoksella tulee olemaan vakavat vaikutukset ruokaan, veteen ja kansalliseen turvallisuuteen. Se vaikuttaa yhteisöjemme turvallisuuteen monilla alueilla, mikäli ne edes säilyvät elinkelpoisina.

Elämämme on kytköksissä ilmastoon monilla tavoilla, joita pidämme itsestään selvinä. Muutoksiin sopeutuminen – varsinkin niiden nopeudesta johtuen – on erittäin haasteellista. Muuta mitä pidemmälle jatkamme muutosten tiellä, sitä vähemmän keinoja meillä on korjata suuntaa.

Tänään meillä on vielä mahdollisuus lieventää pahimpia seurauksia, kun siirrymme fossiilisista polttoaineista puhtaaseen uusiutuvaan energiaan. Mutta mitä pidempään viivyttelemme jo käynnissä olevan vihreän energian vallankumouksen täysimittaista hyödyntämistä, sitä vakavampien seurausten kanssa joudumme selviytymään.

Inhimillisten seurausten lisäksi ilmastonmuutos pitää sisällään valtavat taloudelliset kustannukset – jotka vain kasvavat, kun muutokset tulevat yhä vakavammiksi.

Jo nyt maksamme ilmastonmuutoksesta, kun äärimmäiset sääilmiöt, kuten tulvat, kuivuus, helleaallot ja hirmumyrskyt aiheuttavat entistä suurempia tuhoja. Kovien helteiden edistämät metsäpalot aiheuttavat myös miljardien tuhoja. Mutta tähän mennessä olemme nähneet vasta sulavan jäävuoren huipun.

Toimimattomuuden tarkat kustannukset on vaikea laskea, mutta PANKKIJÄTTILÄINEN CITIGROUP arvioi vuonna 2015, että ilmastonmuutoksen kustannukset vuoteen 2060 mennessä voisivat olla 44 biljoonaa US-dollaria (44 000 000 000 000 USD). Tämä vastaa reilua puolta koko maailman tämän hetken bruttokansantuotteesta (GDP). Brookings-instituutti PUOLESTAAN ARVIOI, että rajoittamaton ilmastonmuutos voisi alentaa maailman bruttokansantuotetta yli 20 prosenttia vuoteen 2100 mennessä.

Valmis toimimaan?

Viesti on, että ilmastonmuutos on jo käynnissä – mutta paljonko maapallon lämpötila nousee, riippuu meistä.

Hiilidioksidipäästöjen lopettaminen tämän vuosisadan jälkipuoliskolla on oleellista planeetan pitkän aikavälin terveyden kannalta. Se on saavutettavissa oleva tavoite, jos siirrymme viipymättä puhtaaseen energiaan. Voimme rajoittaa maapallon lämpenemisen reilusti alle kahden celsiusasteen ja samalla luoda paljon uusia työpaikkoja rakentamisen, liikenteen, teollisuuden, tieteen ja monilla muilla aloilla. Mutta emme voi tehdä sitä yksin.

Emme saa istua toimettomina, kun poliittiset toimet ja perusteettomat vastustukset pysäyttävät ilmastotoimet. Yhdessä voimme viedä kehitystä eteenpäin ja varmistaa tulevaisuuden itsellemme ja tuleville sukupolville.

Jouko Lampila | Lähde: The Climate Reality Project