Voimalaitoskattiloissa käytetty leijukerrostekniikka, jolla tuotetaan energiaa, on esimerkki suomalaista osaamista jo vuosikymmenten takaa. Tekesin tilaama raportti kertoo Suomessa toimivien yritysten menestyksestä maailmalla.
Suomessa toimivat yritykset ovat toimittaneet 55 % maailman leijukerroskattiloista viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Suomessa alalla toimivat Amec Foster Wheeler, Andritz ja suomalaisessa omistuksessa oleva Valmet. Kaikkien kohdalla toiminta Suomessa jatkuu edelleen. Alalla on 500 miljoonan euron liikevaihto vuodessa ja se työllistää noin 2000 henkilöä. Vientiä on lähes kaikki yritysten toiminnasta.
”Leijukerrostekniikalla on pitkä historia. Sitä voisi verrata AIV-rehun menestymiseen tai Suomi-konepistoolien suosioon. Nämä kaikki ovat merkittäviä kansainvälisiä läpimurtoja Suomesta”, vertaa Esko Virtanen Tekesistä.
Läpimurto leijukerrostekniikassa on tapahtunut 1980-luvulla, jolloin suomalainen tekniikka haastoi vanhat kattilantekijät. Leijukerrostekniikka mahdollistaa vaikeiden uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä ja mahdollistaa kivihiilellä rikin- ja typenpoiston edullisesti.
Etelä-Koreassa on rakenteilla maailman suurin leijukerrospolttoon perustuva voimalaitos. Rakennustyöt on aloitettu 2015. Uusi voimalaitos tuottaa sähkötehoa 4×550 megawattia. Loviisan ydinvoimalan kaksi reaktoria tuottavat sähkötehoa 2×496 megawattia.
Tekesin tilaamassa Fluidized bed boilers – A Finnish world success -raportissa kirjoittaja Folke Engström on itse ollut vahvasti mukana leijukerrostekniikan kehittämisessä jo 1970-luvulta lähtien. Tekes tuli kehitykseen mukaan 1980-luvun alussa, rahoittaen alan tutkimusta ja yritysten projekteja. Tekesin rahoituksen kohdennus oli tuolloin turpeen ja puun polttamisessa, eli biopolttoaineissa.
”Tässä katsauksessa on esitelty syntyneet 19 kilpailuetua menestyksen takaa. Lisäksi esille on nostettu henkilöt ja toimet eri vaiheiden taustalta, jotta kilpailuedut ovat syntyneet. Pitkä aika on mennyt, noin 50 vuotta, että nykymenestykseen on päästy,” Virtanen jatkaa.
Tekesin tilaama raportti on ladattavissa TÄSTÄ.
Jouko Lampila | Lähde: Tekes | Otsikkokuva: Etelä-Koreaan rakenteilla oleva 4×550 MW voimalaitos
