Kaukojäähdytyksessä saavutettiin ennätysmyynti viime vuonna. Vuoden 2015 kylmän kesän jälkeen myynti kääntyi lievän notkahduksen jälkeen taas kasvuun.

Jäähdytysenergiaa myytiin vuonna 2016 ennätykselliset 205 000 megawattituntia toimisto- ja liiketilojen sekä asuntojen viilentämiseen. Myynti kasvoi 13 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna, mutta edelliseen ennätysvuoteenkin 2014 verrattuna runsaat 7 prosenttia. Viidessä vuodessa (2011–2016) myynti on lisääntynyt 63 prosenttia.

Jäähdytystä vesistöistä ja lämpöpumpuista

Myös kaukojäähdytysasiakkaiden lukumäärä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Vuoteen 2015 verrattuna kasvua oli viime vuonna 11 prosenttia, ja kun verrataan viiden vuoden takaiseen asiakasmäärään, kasvua kertyy 82 prosenttia. Asiakkaita oli viime vuoden lopussa lähes 500, joista lähes 70 prosenttia Helsingissä. Asiakkaina ei ole pelkästään toimisto- ja liikekiinteistöjä, vaan myös yhä useampi koti viilennetään kaukojäähdytyksellä.

Lämpöpumput ja vapaajäähdytys ovat merkittävimpiä kaukojäähdytyksen tuotantomuotoja, niiden osuus on yli 90 prosenttia tuotetusta energiasta. Lämpöpumpuilla tuotettava jäähdytys on kasvanut tasaisesti ja vuonna 2016 kasvua kertyi edellisvuoteen verrattuna 20 prosenttia. Vapaajäähdytyksen tuotantoteho puolestaan kasvoi vuoden 2016 lopulla 37 prosenttia, minkä aiheuttama muutos tuotantorakenteeseen tullee näkyviin vuotta 2017 tarkasteltaessa.

Lämpöpumput ja vapaajäähdytys hyödyntävät uusiutuvaa, ympäristön energiaa. Vapaajäähdytyksen energianlähteitä ovat esimerkiksi vesistöt ja kylmänä vuodenaikana ulkoilma.

Jyväskylä mukaan viime kesänä

Suomessa on kaikkiaan yhdeksän kaukojäähdytystä myyvää energiayhtiötä, joista Jyväskylän Energia aloitti toiminnan viime kesänä. Selvästi suurin kaukojäähdytyksen myyjä on Helen, joka aloitti Helsingissä toiminnan jo vuonna 1998. Selvä kakkonen on Turku Energia (aloitus 2000) ja kolmonen Espoossa toimiva Fortum (2012).

Kaukojäähdytys soveltuu liiketoiminnaksi myös suurten kaupunkikeskustojen ulkopuolelle, näistä esimerkkeinä ovat Lempäälän Lämpö ja Vierumäen Urheiluopiston alue.

Jouko Lampila | Lähde: Energiateollisuus Ry