Ilmastopolitiikkaan erikoistunut Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen näkee Suomen metsäpohjaisessa biotaloudessa suuria mahdollisuuksia.
– Alalle on satsattu fiksusti ja nyt on huolehdittava erityisesti biotalouden koulutuksen ja kehitysresurssien riittävyydestä, jotta hyvät ideat ja tutkimusaihiot saadaan käytännön tuotteiksi, sanoo Tynkkynen.
– Tutkimuslaitokset ja biotalouden yritykset tekevät puupohjaisen biotalouden alalla merkittävää työtä, mihin perustuu koko biotalousstrategian onnistuminen. Nyt tarvitaan ennakkoluuloton ja reipas satsaus tutkimus- ja kehitysvaroihin, jolla rakennetaan perustaa uusille hankkeille ja biotalouden tulevalle menestykselle.
Tynkkynen pitää Tekesin biotalouteen suuntaamaa rahoitusta kustannustehokkaana, jolla on saatu aikaan hyviä tuloksia, mutta kaipaa yhteiskunnan vahvempaa roolia ja uusia malleja biotalouden alkuvaiheen yritysten riskin kantoon.
– Yksi tapa voisi olla se, että valtio on mukana alkuvaiheen sijoittajana epäsymmetrisellä riskillä, mikä tarkoittaa vastuuta mahdollisista tappioista, mutta pidättäytymistä voitosta. Olennaista on löytää tapa, millä vähennetään lupaavien start-up yritysten riskiä siihen saakka, että ne selviävät omin siivin eteenpäin.
Keihäänkärki korkean jalostusasteen tuotteissa
Julkisella sektorilla on Tynkkysen mielestä suuri merkitys biotalouden markkinoiden luomisessa. Valtio ja kunnat voisivat olla markkinoiden avaajia uusiutuviin materiaaleihin perustuvien, kierrätettävien tuotteiden hankkijoina.
– Kunnat ovat olleet näissä turhankin varovaisia, kun aina on totuttu tekemään valinnat halvimman hinnan mukaan. Uusi hankintalaki antaa nyt mahdollisuuksia myös ympäristötekijöiden ja elinkaariarvioinnin huomioonottamiseen hankinnoissa, muistuttaa Tynkkynen.
– On hienoa, että kauppa on lähtenyt vapaaehtoisesti toimiin, joilla pyritään vähentämään uusiutumattomien muovikassien käyttöä. Jos saisimme samanlaisen sopimuksen kahviloiden kanssa siitä, että suosittaisiin kierrätettäviä kertakäyttöastioita uusiutumattomien sijaan, edistäisimme samalla siirtymistä fossiilitaloudesta biotalouteen.
Monilla puupohjaisen biotalouden tuotteilla voi olla Tynkkysen mukaan merkittävät globaalit markkinat, jonne suomalaisten alan yritysten kannattaa pyrkiä.
– Kuitenkin keihäänkärki kannattaa pitää korkean jalostusasteen tuotteissa eikä niinkään bulkissa. Itse olen tykästynyt puupohjaisiin lääke- ja terveystuotteisiin, joissa puun jalostuksella saadaan valtava lisäarvo.
– Esimerkiksi kaikki arjen kulutuskäyttöön tarkoitetut tuotteet kuten pakkaukset, kertakäyttöastiat ja tekstiilikuidut ovat suuren volyymin tuotteita, mutta edistävät samalla siirtymää fossiilitaloudesta biotalouteen. Suuri odotusarvo kohdistuu myös puuvillan korvaavaan tekstiilikuituun, joka on ollut koehankkeissa erittäin lupaava myös globaalin markkinan kannalta. Puuvillan korvaaminen uusiutuvalla tekstiilikuidulla on sikäli tärkeää, että puuvillatuotanto kuluttaa valtavasti maapallon vesivaroja ja maatalousmaata.
Biotalouden tarpeet ja metsien kestävyys voidaan sovittaa yhteen
Tynkkysen mielestä metsien kestävyyteen liittyy monia huolia, jotta emme menetä talouskäytön kasvaessa metsien monimuotoisuutta ja niiden hiilinieluvaikutusta.
– Sellaista kansallista riskiä ei kannata ottaa, että haemme oikotietä mahdollisimman suureen sellutuotantoon biotalouden nimissä. Jos tuotteet perustuvat kestävästi hoidettuun metsätalouteen, sillä on maailman markkinoilla suuri arvo ja merkitys. Suomesta on annettu viestiä maailmalle, että maamme biotalous ei ole kestävällä pohjalla.
– Metsien kestävä hyödyntäminen on meidän suurimpia vahvuuksia globaalissa taloudessa. Meillä on metsissä valtava luonnonvara ja sen jalostukseen vahvaa osaamista, muistuttaa Tynkkynen.
– Voimme toteuttaa fiksusti metsäpohjaista biotaloutta huolehtimalla yhtä aikaa metsien kestävyydestä ja tuottamalla uusiutuvia tuotteita ja ratkaisuja korvaamaan öljypohjaisia.
Tynkkynen uskoo, että konkreettiset esimerkit saavat markkinat vakuuttumaan biotalouden välttämättömyydestä.
– Kun me osoitamme puukerrostalon vähähiilisyyden elinkaarivertailussa, korvaamme festivaalien muoviset kertakäyttökupit sekä kauppojen muovikassit ja pakkaukset uusiutuvilla materiaaleilla, olemme onnistuneet puupohjaisen biotalousstrategian toteuttamisessa, uskoo Tynkkynen.
