Motiva kritisoi Kauppalehden mielipidesivulla autojen käyttövoimiin liittyvän tiedon epäselvyydestä. Asiallinen tieto sotkeutuu mainonnan, kampanjoiden ja irrallisten projektien viidakkoon.

Mielestämme uusiin käyttövoimiin liittyvä viestintä on viime vuosina painottunut kaupallisen markkinointiviestinnän lisäksi erilaisiin kampanjoihin ja irrallisiin projekteihin. Pitkäjänteinen ja vaikuttava viestintä perusasioista on jäänyt taka-alalle.

Uudet käyttövoimat ovat saaneet tällä vuosikymmenellä vauhtia rattaisiin, ja valtioneuvoston tuore päätös kiihdyttää entisestään vähäpäästöisten autojen yleistymistä. Sähkö ja biopolttoaineet ovat tulleet osaksi käyttövoimakirjoa. Samalla luotettavan perustiedon merkitys on kasvanut. Neutraalin, luotettavan ja selkeän perustiedon tuottaminen on kuitenkin viime vuosina jätetty tyhjäkäynnille.

Jos autonostajaa kiinnostaa vain bensiini- tai dieselkäyttöinen auto, vaihtoehtojen vertailu on vielä helposti hallittavissa. Jos taas mukaan halutaan myös muut käyttövoimat tai hybridit, vertailu lähentelee painajaista. Eri tahoilta tulvii kaupallisten toimijoiden ja sidosryhmien tuottamaa informaatiota, jossa on faktojen lisäksi joskus myös värittynyttä ja keskenään ristiriitaista tietoa. Jos asia vielä esitetään hyökkäävään ja mustavalkoiseen tyyliin, viestinnän faktojakin aletaan epäillä ja jopa käännytään uusien käyttövoimien vastustajiksi.

Ladattavaa hybridiä, täyssähköautoa tai kaasuautoa harkitsevan pitäisi voida suodattaa vahvuuksien korostamisen ja heikkouksien piilottelun seasta juuri hänen tarvitsemansa tieto ja luottaa siihen.

Vanhat käsitykset elävät autonostajien keskuudessa pitkään ja hidastavat uuden tekniikan yleistymistä. ”Japanilaisissa autoissa on kierroskoneet” ja ”sähköautolla ei pääse kuin 50 kilometriä” ovat huoltoaseman baareissa säilyneitä, mutta tekniikan kehityksen myötä hyvän aikaa sitten vanhentuneita väittämiä.

Uusiin käyttövoimiin liittyvä viestintä on viime vuosina painottunut kaupallisen markkinointiviestinnän lisäksi erilaisiin kampanjoihin ja irrallisiin projekteihin. Pitkäjänteinen ja vaikuttava viestintä perusasioista on jäänyt taka-alalle. Yksittäisillä projekteilla tai markkinointikampanjoilla saadaan toki aikaan tilapäistä ja hyvääkin näkyvyyttä. Suurellakin budjetilla viestintää purskahdellut kampanja päättyy kuitenkin aikanaan. Seuraukset näkyvät lopulta usein muun muassa vanhentuneina verkkopalveluina, joiden sisältö on päivittämättä ja tieto jopa virheellistä.

Perusviestinnän niukkuudesta kärsivät kaikki, vaikka yhteisen, tehokkaamman viestinnän tarvetta ja mahdollisuuksia olisi paljon. Pelkästään kaupallisen viestinnän tai yksittäisten projektien varaan jäävä uusien käyttövoimien viestintä jarruttaa niiden yleistymistä.

Luotettavan ja yhteistyössä tuotetun perustiedon kanssa yhdistelmä olisi kaikkia palveleva. Auto- ja energia-alan toimijoilta kuluu perustiedon viestintään turhaan niitä markkinointiresursseja, joita voitaisiin käyttää tuotteiden ja palvelujen markkinointiin. Samalla hidastuu vuoden 2030 vaativien tavoitteiden saavuttaminen.

Autokoulussa opetetaan liikkeellelähdön jälkeen kiihdyttämään aikailematta tavoitenopeuteen. Nyt jos koskaan olisi aika myös uusien käyttövoimien perustietoviestinnässä lähteä liikkeelle ja kiihdyttää aikailematta kohti vuoden 2030 tavoitteita – yhteisvoimin ministeriöiden, viranomaisten, autoalan ja energia-alan kanssa.

Kirjoittajat:

Vesa Peltola, Motiva Oy:n johtava asiantuntija
Kati Laakso, Motiva Oy:n viestintäjohtaja

Motiva on julkaissut hiljattain sähköauton ostajan ABC-oppaan, josta kerroimme viikko sitten.

Motivan pieni artikkeli viisaasta auton valinnasta löytyy TÄÄLTÄ.