Puupohjaisessa biotaloudessa on Suomen tärkein tulevaisuuden potentiaali, sanoo kansanedustaja Antti Rantakangas (kesk) ja perää alan yritysten rahoituksen varmistamista.

Paljon vesivaroja ja maatalousmaata tuhlaavaa puuvillatuotantoa voidaan korvata tulevaisuudessa puupohjaisella uusiutuvalla tekstiilikuidulla, jolla on globaalit kymmenien miljardien markkinat. Samanlaiset markkinat odottavat täysin kierrätettävää, uusiutuvaan selluraaka-aineeseen perustuvaa kartonkia, josta voidaan tuottaa kertakäyttökuppeja ja -astioita korvaamaan nykyisin käytössä olevia muovisia ja kierrätykseen kelpaamattomia materiaaleja. Maailman meriä uhkaavan muovin ja muovikassien korvaaminen uusiutuvalla, hajoavalla puubiopohjaisella materiaalilla on vain ajan kysymys.

Tärkeintä on, että turvaamme näiden korkean jalostusasteen tuotteiden tutkimus- kehitystoiminnan edellytykset. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä yliopistojen ja yritysten kesken, jotta saamme tutkimustiedon tuotekehityksen käyttöön. Niinpä T&K rahoituksen turvaaminen uusien ratkaisujen ja innovaatioiden luomiseksi on välttämätöntä. Kun uusilla tuotteilla tavoitellaan globaalia markkinaa, on myös alan yritysten markkinointiin ja vientiin tarvittava apu turvattava.

Suomalaisella puunjalostuksella on pitkä historia. Alussa meillä oli työ- ja koskivoimaa sekä metsien raaka-ainetta. 1800-luvun puolivälin jälkeen alkanut metsäteollisuuden rakentamiseen tarvittiin koneet, pääoma ja osaaminen ulkomailta. Nyt meillä on kaikki nämä palikat raaka-aineesta osaamiseen ja teknologiaan omissa käsissämme. Tätä mahdollisuutta ei tule hukata, vaan Suomi voi tehdä metsäpohjaisesta biotaloudesta ison tarinan.

Kun Suomen metsät kasvavat enemmän kuin koskaan, meillä on erinomainen mahdollisuus toteuttaa metsäpohjaista biotaloutta huolehtimalla yhtä aikaa metsien kestävyydestä ja tuottaa uusiutuvia tuotteita öljypohjaisten tuotteiden sijaan. Metsäpohjainen biotalous on parasta ilmastopolitiikkaa, avaa suomalaiselle metsäteollisuudelle merkittäviä vienti- ja kasvunäkymiä sekä vahvistaa koko metsäsektorin työllisyyttä ja kansantaloutta.

Jouko Lampila | Lähde: Uusipuu