Maalämpö soveltuu hyvin suurien asuinrakennusten lämmönlähteeksi, kertoo omataloyhtio-sivusto.

Järjestelmän käytössä kiinteistön koko ei aiheuta rajoitteita, sillä isoissa kohteissa kytketään tarvittava määrä maalämpöpumppuja rinnakkain. Viime vuosina maalämpö onkin tullut erittäin suosituksi kerros- ja rivitaloissa edullisten käyttökustannusten sekä ympäristöystävällisyytensä vuoksi.

Hyvä mahdollisuus keventää kustannuksia

Maalämpöinvestointi toteutetaan tavallisesti siten, että asukkaiden maksamat vastikkeet eivät nouse, vaan investointi rahoitetaan maalämpösäästöillä. Tyypilliset maalämpöinvestoinnin takaisinmaksuajat ovat kerros- ja rivitaloissa n. 4–10 vuoden välillä riippuen maalämpömitoituksesta sekä nykyisestä lämmitysenergian hinnasta.

Usein taloyhtiöt mitoittavat lainan hieman pidemmälle kuin mitä maalämpöinvestoinnin oletettu takaisinmaksuaika on. Tällöin maalämpö jopa laskee vastikkeita tai maalämmön tuomaa vastikeylijäämää voidaan käyttää talon muihin perusparannuksiin. Tilanteesta riippuen maalämpöinvestointiin on viime vuosina erinomaisen rahallisen tuoton lisäksi ollut mahdollista saada myös valtion energia-avustuksia.

Maalämmön järjestelmäratkaisuissa merkittäviä eroja

Isoissa asuinrakennuksissa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota järjestelmäsuunnitteluun varsinkin käyttövesituotannon osalta. Perinteisissä maalämpöpumpun kytkentätavoissa käyttöveden lämmityksestä tehdään vain osa maalämpöpumpulla ja viimeiset tärkeät asteet tehdään lisäenergialla. Tämän ratkaisun huono puoli on se, että käytännössä kaikki käyttöveden kierron häviöt jäävät kalliin lisäenergian varaan ja maalämpösäästöt pienenevät oleellisesti.

Suomalaisessa 1970- ja 1980-luvun rakennuskannassa on erittäin yleistä, että kosteat tilat lämpiävät osittain tai kokonaan kuuman käyttöveden kierrossa olevilla pattereilla tai lattialämmityksillä. Tällöin kiinteistön vuotuisesta energiankulutuksesta voi yli puolet kohdistua käyttöveteen, sillä se lämmittää väistämättä myös muuta huoneistoa. Mikäli tämän tyyppisessä ratkaisusta hyväksytään tilanne, jossa maalämpöpumppu ei tee käyttöveden kiertoon vaadittavaa energiaa, vaan se tehdään kalliilla lisäenergialla, hävitään maalämmön säästöpotentiaalista pahimmillaan jopa yli puolet.

Ratkaisevaa on valita maalämpöpumppu sen mukaan millaisiin olosuhteisiin sitä kiinteistössä tarvitaan ja kuinka isoa maalämpösäästöä haetaan. Parhaat maalämpöpumput pystyvät koko tehollaan jopa 68 asteiseen menoveteen, jolloin ne pystyvät tekemään myös käyttöveden ja käyttövedenkierron häviöt kokonaisuudessaan ilman kallista lisäenergiaa.

Mitoitus ja mahdollinen lisäenergiamuoto

Maalämpömitoitus herättää paljon keskustelua ja mielipiteitä. Mitoituksessa ei kuitenkaan ole mitään yksiselitteistä totuutta, vaan se voidaan toteuttaa juuri sen mukaan, miten asiakas sen oikeaksi näkee. Isoissa asuinkiinteistöissä maalämpömitoituksella onkin erittäin paljon vaihtoehtoja. Tähän vaikuttaa myös oleellisesti se, millä mahdollinen lisäenergia jatkossa tuotetaan.

Jos kiinteistöön jää esim. vanha öljykattila lisäenergiaksi, niin silloin pienempikin maalämpömitoitus on mahdollinen ilman, että kiinteistön sähköt loppuvat kesken. Jos taas lisäenergia halutaan tehdä sähköllä, niin mitoitukseen vaikuttaa se, miten paljon kiinteistössä on sähköä käytettävissä. Nyrkkisääntönä voi pitää, että mitä isompi maalämpöjärjestelmä, sitä pienempi on sähkön tarve.

Kaukolämpötaloissa sähkön riittävyys tulee usein rajoittavaksi tekijäksi, sillä tavallisesti ainoa käytettävissä oleva lisäenergiamuoto on sähkö. Kaukolämpökin soveltuisi lisäenergiaksi erittäin hyvin, jos vain sen kiinteät perusmaksut saisi neuvoteltua uutta kulutusta vastaaviksi.

Eri maalämpöpumppujen vertailu

Maalämpöpumppujen vertailu ilman yhdenmukaisia tietoa on vaikeaa. Siksi alalla onkin käytössä kaksi yleistä standardia, joiden mukaiset arvot ovat vertailukelpoisia keskenään (EN14511 ja EN255). Standardien lisäksi arvoihin vaikuttaa lämmönkeruupiirin ja lämmitysveden lämpötilat, jotka tavallisesti ilmoitetaan standardin yhteydessä: Esimerkiksi EN 14511 (B0/W35) tarkoittaa Standardin EN14511 mukaista mittausta kun lämpöpumpun lämmönkeruupiirin sisään tuleva neste on nolla-asteista ja maalämpöpumppu tekee 35-asteista lämmitysvettä.

Tärkeimmät arvot, joita kannattaa vertailla:

• Maalämpöpumpun todellinen teho. Riippuen lämpöpumppuvalmistajasta markkinointinimen ja maalämpöpumpun todellisen tehon ero voi olla jopa 20 %.
• Maalämpöpumpun COP-arvo eli hyötysuhde. Luku ilmoittaa kuinka paljon energiaa saa ostamalla 1 osan ostoenergiaa kyseisissä lämpötiloissa. Tähän arvoon on maalämpöpumpun sisäisillä kiertovesipumppujen energiakulutuksella iso vaikutus, joten vertailuun kannattaa käyttää mahdollisuuksien mukaan EN14511-standardia.

Jouko Lampila | Lähde: Omataloyhtio.fi