Metsäteollisuus ry:n energia- ja ilmastopäällikkö ottaa kantaa keskusteluun puun hyödyntämisestä ja metsien puumäärän lisäämisestä.

Saan jatkuvalla syötöllä ilmaisia vinkkejä siitä, mitä metsäteollisuuden pitäisi tehdä paremman huomisen rakentamiseksi. Tavoite on priimaa, mutta toisinaan vinkit ovat hintansa väärtejä.

Puusta pitäisi tehdä arvokkaita tuotteita. Eikö enää luoteta edes teollisuuden terveeseen ahneuteen? Totta kai tuotteista halutaan mahdollisimman hyvä hinta. Tehtailla käytetään kalliita raaka-aineita ja puun eri osat käytetään mahdollisimman fiksuihin tuotteisiin, jotta menestyisimme kansainvälisessä kilpailussa.

Yritykset valmistavat ainoastaan tuotteita, joita asiakkaat haluavat. Siis tuotteita, jotka käyvät oikeasti kaupaksi. Tässä on viime vuosina onnistuttu hyvin, sillä tuotanto on ollut kasvussa. Tiedossa ei ole, että täkäläiset tuotteet olisivat huonompia kuin muualla tehdyt.

Puusta pitäisi tehdä nimenomaan pitkäikäisiä puutuotteita. Kyllä, mutta sellaisia tehdään vain niistä puun osista, joista se on mahdollista. Paksuista puun osista valmistetaan tuotteita rakentamiseen. Jos puurakentaminen maailmalla yleistyy, niin vastaamme parhaamme mukaan lisääntyvään kysyntään.

Myös lyhytikäisille tuotteille on kysyntää. Koska palvelemme maailmaa, valmistamme myös sellaisia. Raaka-aineena käytämme puun osia, jotka eivät sovellu pitkäikäisten puutuotteiden valmistukseen. Esimerkiksi kartonkipakkaukset ovat puutuotteisiin verrattuna lyhytikäisiä, mutta korvaavat muovia, mahtuvat pieneen tilaan ja ovat keveitä, mikä vähentää kuljetustarvetta ja päästöjä.

Ohuesta riukupuusta ei edes suomalainen metsäteollisuus osaa tehdä paksua parrua. Hyvä uutinen on, että korjaamalla ohuita puita harvennushakkuissa, metsään jäävät ohuet puut voivat kasvaa nopeasti paksuiksi. Siten saadaan rakentamiseen kaivattuja paksuja puita.

Maailma tarvitsee biohajoavia tuotteita. Toisinaan odotukset voivat olla ristiriitaisia. Maailman merien muoviroskaongelmien myötä on kiitelty puusta valmistettuja biohajoavia tuotteita. Olkaa hyvä, vaikka ne eivät luonnollisesti voi olla pitkäikäisiä. Myös hygieniatuotteet ovat lyhytikäisiä, mutta kuluttajien suosiossa. Arkisen vessapaperin ohikiitävä elämänkaari on tietyssä mielessä jopa siunaus.

Missä ihmeessä ne tulevaisuuden tuotteet viipyvät? Uusia tuotteita ja innovaatioita kehitetään jatkuvasti. Tulevaisuuden tuotteita valmistetaan kuitenkin vasta tulevaisuudessa. Silloinkin tuotteiden on vastattava asiakkaiden tarpeisiin. Kun niitä aikanaan valmistetaan, niin varmasti taas kysellään, että missä ihmeessä ne tulevaisuuden tuotteet viipyvät.

Suomen on kannettava vastuuta, kun EU tekee metsien hiilinieluja koskevia laskentasääntöjä. Todellakin. Kasvavat metsävaramme ovat vuosikymmeniä viilentäneet ilmastoa ilmaispalveluna maailmalle. Lisääntyvästä puunjalostuksesta huolimatta metsävaramme karttuvat ja viilentävät ilmastoa jatkossakin. Onko liikaa toivottu, että tällainen vastuullisuus ei aiheuta Suomelle ongelmia?

Kuka muu muka? Tuon pöllin radiosta pohtiessani, että mitä jos Suomi ei lisäisikään puunjalostusta? Jos me emme tee tuotteita markkinoille, niin joku muu tekee. Suomi kun ei ole muusta maailmasta irrallaan. Jos puita ei korjata omista metsistämme, niin ne korjataan muualla. Jos ulkoistamme puunjalostusta, niin kansantaloudelliset hyödyt ja ympäristövastuun hoitaa joku muu. Kuka muu muka?

Ahti Fagerblom
energia- ja ilmastopäällikkö
Metsäteollisuus ry

Ahti on koulutukseltaan metsäeläintieteilijä, mutta työskentelee ihmisten kanssa energia- ja ilmastopolitiikan parissa.