Aurinkoteknillinen Yhdistys ATY järjesti marraskuun alkupuolella tapahtuman, jossa käytiin läpi aurinkoenergian tilannetta ja ideoitiin sen tulevaisuutta Suomessa.

Aurinkoenergia on aivan lähtökuopissaan Suomessa, mutta kasvu on yli 100 prosenttia vuodessa ja uusia toimijoita ryhtyy alalle lähes joka viikko. Strategiapalaveri sai liikkeelle viitisenkymmentä alan henkilöä pohtimaan haasteita ja niiden ratkaisuja.

Aurinkoenergian edistämistä lähes 40 vuotta

ATY on perustettu jo vuonna 1979, eli aurinkoenergiaa on edistetty jo kauan. Suomessa onkin omaksuttu aurinkosähkön hyödyntäminen jo 1980-luvulta lähtien kesämökkien pienissä järjestelmissä, joita meillä on noin 70 000 käytössä. Suurempien järjestelmien lukumäärä on vielä hyvin pieni, asiantuntija-arvioiden mukaan meillä oli viime vuoden lopussa noin 20 megawattia (MW) verkkoon kytkettyä aurinkosähkökapasiteettia. Aurinkolämmöstä hiukan tuonnempana.

Ehkä tärkein kysymys alalla on, onko aurinkoenergia toimivaa ja kannattavaa. Kriittiset arvioijat toteavat suorasukaisesti, että Suomessa ei aurinko paista talvella. Tämä pitää pääosin paikkansa, mutta kuten kaiken muunkin uusiutuvan ja ilmastonmuutosta hillitsevän energian kohdalla, myös auringon osalta olisi hyvä ymmärtää, että mikään energiamuoto ei toistaiseksi ratkaise asiaa yksinään.

Tilaisuuden esityksissä kävi ilmi, että monet suuret energiankäyttäjät näkevät aurinkoenergian tärkeänä strategisena osana energiapalettiaan. Maailmalla aurinko otetaan vakavissaan ja Kiinassa tämän vuoden aikana asennettavan uuden aurinkosähkökapasiteetin määrä noussee 45 gigawattiin (GW), kun tavoitteena oli 30 GW.

On myös hyvä huomioida, että eteläisessä Suomessa aurinkoenergian vuotuinen saanto vastaa Pohjois-Saksaa, jossa aurinkoenergiaa hyödynnetään erittäin voimakkaasti.

Kesko on Suomen suurin tuottaja ja käyttäjä

K-ryhmä on Pohjois-Euroopan kolmanneksi suurin vähittäiskauppa, jolla on 1 400 päivittäistavarakauppaa Suomessa. Yhtiö käyttää 700-800 gigawattituntia (GWh) energiaa vuodessa, eli lähes yhden prosentin Suomen koko sähkönkulutuksesta. Keskon ensimmäinen tavaratalomittakaavan aurinkosähkölaitos asennettiin ja 30 vuotta sitten Lielahden K-Citymarketin katolle Tampereelle. 39 kilowatin (kW) nimellistehoinen laitos tuntuu nyt melko vaatimattomalta, mutta oli aikoinaan todella suuri.

Kupittaan K-Citymarket hyödyntää aurinkoenergian positiivista imagoa markkinoinnissaan. Kuva: Kesko

Parin viime vuoden aikana aurinko on saanut Keskossa vauhtia ja tällä hetkellä on käytössä 16 voimalaa, joiden yhteisteho on noin 4 500 kW ja vuotuinen energiantuotanto noin 4 GWh. Hankinta- ja suunnitteluvaiheessa on kymmenen laitosta lisää, joista suurimmat teholuokassa 700-900 kW. Ne tulevat tuplaamaan Keskon aurinkosähkön tuotannon noin 8 GWh:iin eli suunnilleen yhteen prosenttiin käytöstä.

Kesko näkee aurinkosähkön hyödyntämisen vastuullisena toimintana ja tulee panostamaan siihen myös jatkossa.

Atrialla on Suomen toistaiseksi suurin aurinkosähkövoimala

Harva se viikko olemme saaneet lukea uutisia Suomen suurimmasta aurinkosähkövoimalasta ja Suomessa tuon tittelin saa vielä kohtuullisen helposti. Atrian tehtaalle Nurmoon on rakennettu 4 MW tehoinen laitos, joka vielä laajenee 6 MW:iin. Euroopan toistaiseksi suurin aurinkosähkövoimala taitaa olla Cestasissa Etelä-Ranskassa sijaitseva 300 MW laitos.

Atrian aurinkosähkölaitos on Suomen mittakaavassa suuri. Pääosa paneeleista on asennettu maahan. Kuva: Solarigo

Atrian laitos käsittää 15 330 paneelia, jotka on hankittu neljältä eri valmistajalta kokemuksien hankkimiseksi eri valmistajista. Aurinko soveltuu hyvin energialähteeksi Atrialle, koska tehtaalla kuluu kylmäketjun ylläpitämiseen eniten energiaa juuri kesällä. Voimala kattaa noin viisi prosenttia tehtaan energiankulutuksesta.

Atrian tapauksessa käytetään yhä yleisemmäksi tulevaa PPA-sopimusmallia (Power Purchase Agreement). Siinä voimalan toimittaja huolehtii laitoksen kokonaisvaltaisesta toimittamisesta, rahoittamisesta sekä jatkuvasta ylläpidosta ja käytöstä. Atria vain ostaa voimalan tuottaman sähkön sovittuun hintaan.

Aurinkolämpö on unohdettu energiamuoto Suomessa

Tanskassa aurinko paistaa suunnilleen yhtä paljon kuin Suomessa ja kuten meillä, myös Tanskassa on lukuisia pieniä alueellisia kaukolämpölaitoksia. Oleellinen ero on siinä, että Tanskassa merkittävä osa näistä laitoksista panostaa hajautettuun uusiutuvaan energiaan  – aurinko siitä merkittävässä roolissa.

Vielä hassummaksi asian tekee se, että eräät maailman parhaista ja tehokkaimmista aurinkolämpökeräimistä valmistetaan Mikkelissä Suomessa, ja Tanska on mikkeliläisvalmistajan tärkein markkina-alue.

Aurinkolämpölaitos rakennetaan taloudellisimmin 15 neliömetrin suurkeräimillä. Kuva: Sundial

Joka tapauksessa – kun Tanskassa monissa aurinkolämpövoimaloissa on kymmeniä tai satoja tuhansia neliömetrejä aurinkokeräimiä, on Suomen suurimmassa aurinkolämpövoimalassa 250 m² keräinpinta-alaa. Koko asennusmäärä lienee Suomessa pari-kolmetuhatta neliömetriä.

Taklataan aurinkoenergian haasteita

Suomessa ajatellaan ehkä insinöörimäisesti, että ydinvoimala on hieno tekninen laitos ja se tuottaa energiaa kesät-talvet. Näin asia tietysti onkin, mutta uudet ydinvoimalat alkavat olla kovin kalliita ja ydinvoima tarvitsee rinnalleen runsaasti säätövoimaa, koska sähkön kulutus vuorokauden sisällä vaihtelee voimakkaasti. Lisäksi ydinvoimala tuottaa käytännössä vain sähköä ja 70% polttoainetehosta menee meren lämmittämiseen. Sähkö edustaa vain reilua 20% Suomen koko energiankulutuksesta.

Metsävaltaisessa Suomessa ajatellaan toisaalta, että puu on hyvä lämmönlähde. Hake ja hakkuutähteet ovat hyvää uusiutuvaa energiaa – mitä ne ovatkin. Jos Suomen metsien koko reilun 100 miljoonan kuutiometrin kasvu käytettäisiin polttoaineeksi, riittäisi se kattamaan suunnilleen puolet maamme energiankulutuksesta. Metsä on vain yksi murto-osa uusiutuvaa ratkaisua.

Asenne on aurinkoenergian suurin haaste, kuten alussa todettiin. Monitahoinen ja kunnasta toiseen vaihteleva regulaatio todettiin palaverissa toiseksi suureksi – edelliseen liittyväksi – haasteeksi. Sähkön siirrossa ja sähkömittareiden vaatimuksissa on monia säännöksiä, jotka hankaloittavat pienimuotoista sähköntuotantoa ja -siirtoa. Myös laskutusratkaisujen puute hankaloittaa esimerkiksi kerrostalojen yhteistä aurinkosähkön tuotantoa.

Aurinko on maailman lopullinen energiaratkaisu

Kun aurinko paistaa, saadaan siitä noin 1 000 wattia säteilytehoa neliömetrille. Maapallolle osuu auringon säteilyenergiaa useita tuhansia kertoja enemmän kuin maapallon koko energiankulutus. Aurinko ei kuitenkaan paista yöllä ja talvella meillä hyvin vähän, joten tarvitaan logistisia ratkaisuja – varastointia ja siirtoa.

Aurinkoenergia kattaa nykyisellään promillen murto-osia Suomen energiantarpeesta. Kuitenkin alle 500 neliökilometrin (km²) alueelle kertyy vuodessa 400 terawattituntia (TWh) säteilyenergiaa – Suomen koko energiankulutuksen verran.

Säteilyenergian hyödyntämisen hyötysuhteesta riippuen – lämpönä pitkälti yli 50% tai sähkönä alle 20% – tarvittaisiin siis keräimiä tai paneeleja luokkaa 1 000 – 3 000 km². Ensimmäinen alue on kooltaan 32 x 32 km ja jälkimmäinen 55 x 55 km. Pohditaan siis logistiikkaa.

Jouko Lampila | Otsikkokuva: Turun Länsikeskuksen K-Citymarketin katolla on 900 kW paneelikapasiteetti. Kuva: Solnet