Suomella on vakaat tavoitteet käyttää yhä enemmän uusiutuvaa energiaa. Tilastollisesti tämä onnistuukin melko hyvin, koska metsäteollisuus on meillä valtava energian tuottaja – ja kuluttaja.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen energiankulutus vuonna 2016 oli 1335 petajoulea (PJ) eli 371 terawattituntia (TWh). Sähkön osuus tästä oli 85,1 TWh, mutta nyt puhutaan koko energiankulutuksesta. Uusiutuvan energian osuus koko energiankulutuksesta oli 34% eli 126 TWh. Jatkossa esitetyt luvut koskevat vuotta 2016, jos ei toisin mainita.

Puusta energiaa ja massaa

Ylivoimaisesti suurin osa Suomessa tuotetusta uusiutuvasta energiasta tulee puupolttoaineista. Puuston määrä Suomessa on noin 2,5 miljardia kiintokuutiometriä ja metsien kasvu lähes 110 miljoonaa kiintokuutiometriä (Mm³). Puupolttoaineiden osuus energian kokonaiskulutuksesta on lähes 26% eli 96,3 TWh. Kun tiedämme, että yksi kiintokuutiometri sekapuuta sisältää noin 2 megawattituntia (MWh) energiaa, on puuta poltettu noin 48 miljoonaa kuutiometriä.

Uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiasta 2016 (ennakollinen). Lähde: Tilastokeskus.

Kaikkea metsän kasvua ei hakattu, kun kokonaispoistuma 2016 oli hiukan alle 85 Mm³. Tästä noin 62 Mm³ ainespuuta eli tukkia ja kuitupuuta, 9 Mm³ energiapuuta ja 14 Mm³ metsään jäävää hakkutähdettä ja kuolleita puita. Energiapuun määrä kerrottuna sen energiasisällöllä antaa sen energiamääräksi 18 TWh, tai ehkä 20 TWh, koska koivun energiasisältö on hiukan korkeampi ja koivun osuus energiapuusta lienee keskimääräistä korkeampi. Loppuosa metsäenergiasta, noin 76 TWh, tulee ilmeisesti ainespuusta.

Tiedämme, että selluteollisuus tuottaa paljon energiaa, kun jalostuksen jäteliemet (mustalipeä) poltetaan. Metsäteollisuus tuottaa pelkästään sähköä lähes 10 TWh, mutta tosin kuluttaa sitä liki 20 TWh.

76 TWh tarkoittaa noin 38 Mm³ puuta, eli yli 60% ainespuusta päätyy lopulta energiaksi. Lopusta noin kaksi kolmannesta päätyi selluksi ja mekaaniseksi massaksi (lähes 11 miljoonaa tonnia), loput puutuoteteollisuuteen (jonka osuudesta kolmannes hakkeena ja puruna energiaksi).

Uusiutuvien osuus metsäteollisuuden ulkopuolella

Kun metsäteollisuus tuottaa ja kuluttaa paljon uusiutuvaa energiaa, aloin kiinnostua mitä muille jää.

Teollisuus kuluttaa Suomessa noin 45% kaikesta energiasta eli 167 TWh. Teen oletuksen, että ainespuun energiaosuus, 60% ainespuusta eli 76 TWh, käytetään teollisuudessa. Pieni osa hakkeesta ja purusta toki päätyy myös kiinteistöjen energiaksi kaukolämpölaitoksiin.

Energian loppukäyttö sektoreittain 2016 (ennakollinen). Lähde: Tilastokeskus.

Kaikkiaan uusiutuvaa käytettiin 126 TWh ja ainespuun osuus vähennettynä jää jäljelle 50 TWh. Tästäkin leijonanosa edelleen puupolttoaineita, kun vesivoimaa käytettiin runsas 4% (15,6 TWh) ja tuulivoimaa vajaa prosentti (3 TWh). Nämä prosentit siis koko energiankulutuksesta, ei pelkästä sähköstä.

Kun vähennämme koko energiankulutuksesta (371 TWh) metsäteollisuuden energiana käyttämän ainespuun (76 TWh), jää jäljelle muun teollisuuden ja lämmityksen, liikenteen sekä kaiken muun energiankulutuksen osuudeksi 295 TWh. Muun uusiutuvan kuin ainespuun määrä (50 TWh) jaettuna 295 TWh:lla antaa uusiutuvien osuudeksi 17 prosenttia!

Tarvitsemme muutakin kuin puuta

Kun tilastoista poistetaan metsäteollisuuden tuottama ja kuluttama uusiutuva energia, on uusiutuvan energian osuus Suomen muun yhteiskunnan energiataseesta 17%. Tällä laskutavalla olemme Euroopan keskitasoa, vaikka virallisen tilastoinnin mukaan olemme todellinen mallioppilas (heti Ruotsin jälkeen).

Meillä lobataan kovasti puun hyödyntämisen puolesta, vaikka jo nyt lähes puolet metsien kasvusta käytetään energiana. Puulla on paljon enemmän arvoa monilla muilla tavoilla jalostettuna ja vaikka käyttäisimme metsien koko kasvun energiaksi, riittäisi se vasta reiluun puoleen koko energiankulutuksestamme.

Tarvitsemme aurinkoa, tuulta, peltobiomassoja, energiatehokkuutta ja paljon muuta, että saamme fossiilisten polttoaineiden 38 prosentin osuuden (140 TWh!) katettua. Ja työ jatkuu.

Jouko Lampila | Luvut: Tilastokeskus, Luke