VTT:n laskelmien mukaan suomalaisen metsä- ja peltobiomassan arvo on mahdollista kaksinkertaistaa vuoteen 2050 mennessä, kun se hyödynnetään korkean lisäarvon tuotteiden valmistukseen.
Skenaariotyö on ensimmäinen laskennallinen kaikki teollisuus- ja päästösektorit huomioiva analyysi Suomen mahdollisuuksista biotaloudessa ja siirtymisessä vähähiiliseen talouteen.
Suomen hallitus on asettanut kunnianhimoiset biotalous- sekä energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 asti. VTT:n uusi julkaisu vastaa kysymykseen: Miten Suomi voi parhaimmillaan päästä vuodelle 2050 asetettuihin ilmastovaatimuksiin, lisätä hyvinvointia panostamalla biotalouteen ja lisätä resurssitehokkuutta? Skenaariotyön lähtökohtana oli visioida ja tarkastella, millaisia eroja erilaisista valinnoista syntyy.
Skenaariot on laadittu Suomen näkökulmista lähtien, mutta samankaltaiset paineet rakentaa taloutta tuotteiden lisäarvoa nostamalla koskevat myös muuta Eurooppaa. Suunta on kohti kestävää, hajautettua ja jopa räätälöityä teollisuus- ja energiataloutta.
Kaikki keinot käyttöön ja enemmän irti vähemmästä
Raportissa tarkastellaan, millaisia korkean lisäarvon tuotteita suomalaisesta maataloudesta ja metsäbiomassasta voidaan kehittää. Hyvinvoinnin ja teollisuuden kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että Suomen luonnonvarat käytetään tulevaisuudessa korkean lisäarvon tuotteisiin.
”Suomessa on otettava rivakampi tahti ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Tulevaisuuden tarpeet on nyt kartoitettu ja ratkaisuja kehitetty muun muassa ilmastopositiiviseen energiantuotantoon ja biopohjaisten tuotteiden valmistukseen. Regulaation tuella ja tutkimukseen panostamalla meillä on Suomessa upeat mahdollisuudet päästä maailman huipulle sekä ympäristön että liiketoiminnan osalta”, toteaa VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara.
VTT esittää raportissa kaksi vähähiiliskenaariota, joita ovat: CNS ja BioEco. Näitä verrataan perusskenaarioon, jossa on huomioitu Suomen ja EU:n vuodelle 2030 asetetut energia- ja ilmastotavoitteet. CNS-skenaariossa (Carbon Neutral Scenario) painotetaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä muuta EU:ta kunnianhimoisemmin. BioEco-skenaarioissa on asetettu tavoitteeksi myös vähähiilinen talous, mutta tämän lisäksi tavoitteeksi on asetettu suomalaisen biomassan hyödyntäminen korkean lisäarvon tuotteissa ja oletettua toimintaympäristöä kuvaavat tiukat kestävyyskriteerit. BioEco-polku johtaa uudentyyppisten teollisten ekosysteemien ja yksilölliset tarpeet täyttävien biotuotteiden syntymiseen, jota tukevat digitalisaatio ja oletettu käyttäytymisen muutos.
Kaikki kolme skenaariota johtaisi laskelmien mukaan kansantalouden kasvuun. BioEco-vaihtoehto johtaisi noin kolmen prosenttiyksikön lisäkasvuun perusskenaarioon verrattuna. CNS-vaihtoehto päätyisi noin 0,6 prosenttiyksikköä pienempään kasvuun perusskenaarioon verrattuna vuonna 2050, mutta toisaalta oletettua suurempi suomalaisen cleantechin vienti voi kiihdyttää kansantalouden kasvua myös CNS-skenaariossa.
Skenaariovaihtoehdot kertovat tutkijoiden visioista. Skenaariolla ja niiden vaikutusarvioilla pyritään haastamaan päätöksentekijöiden työtä yrityksissä ja valtionhallinnossa.
Selluloosasta uusi muovi
BioEco-skenaariossa esitetyn laskelman mukaan Suomen metsäteollisuuden tuotannon arvo voi jopa kaksinkertaistua nykyisestä vuoteen 2050 mennessä, jos teollisuus panostaa korkean lisäarvon biotuotteisiin ja markkinat kehittyvät. Suomalaisten metsäpohjaisten biotuotteiden arvonlisä tällä hetkellä on 14 miljardia euroa. Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää biomassan kestävän käytön varmistamista: tuotteiden pitkää käyttöikää ja materiaalien kierrättämistä.
Suomalaisen metsäbiomassan lisäarvon kasvu perustuu sen hyödyntämiseen muun muassa komposiiteissa ja muissa muovia korvaavissa tuotteissa. Tällaisia ovat esimerkiksi pakkausmateriaalit ja tekstiilit. Paperikoneiden tilalle saadaan investointien ja tietotaidon kautta entistä paremmin lisäarvoa tuottavia jalostusyksiköitä.
Muutoksia myös ruokalautasella
Maataloussektorilla on tällä hetkellä suuri potentiaali parantaa kilpailukykyä ja muodostaa merkittävää arvonlisää uusilla tuotteilla. BioEco-skenaariossa esitetyn laskelman mukaan maataloussektorin tuotannon arvo voisi kasvaa nykyisestä kuudesta miljardista eurosta 11:een miljardiin maatalouden tuotteiden kehittämisellä ja elintarvikkeiden jalostusarvoa kasvattamalla.
Skenaarioiden taustalla ovat uusien tuotteiden lisäksi erilaiset oletukset kulutustottumuksista, kuten punaisen lihan ja maitotuotteiden kotimaan kulutuksen korvaaminen uusilla ja kestävämmillä proteiinilähteillä. Peltoalaa vapautuu rehuntuotannosta ruoantuotantoon ja maatalouden vienti kasvaa. Samalla myös ympäristöpäästöt pienevät ja ravinteiden kierto tehostuu. Kuluttajilta kehitys edellyttää uusien proteiinilähteiden hyväksyntää, mikä osaltaan jo näkyykin enenevissä määrin vähittäiskaupan tuotevalikoimassa. Tulevaisuudessa jopa nurmea voidaan jalostaa paitsi rehuksi myös ihmisravinnoksi.
Resurssitehokas energiantuotanto
Sekä CNS- että BioEco-skenaariossa biomassan käyttö energian ja liikenteen biojalosteiden tuotannossa kasvavat, mutta BioEco-skenaariossa maltillisemmin. Bioenergian tuotannon vähentyessä muiden uusiutuvien energialähteiden – auringon ja tuulen – käyttö lisääntyy. Tämä edellyttää Suomessa entistä hajautetumpaa energiajärjestelmää ja merkittäviä investointeja energiainfrastruktuuriin.
Energia- ja materiaalitehokkuutta on tarkasteltava enenevässä määrin rinnakkain, mikäli halutaan vähentää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä. Suomella on jo vahva cleantech-klusteri ja osaamista puhtaiden ja älykkäiden energiaratkaisujen luomiseen.
Suomen haasteena on teollisuussektori, joka edelleen käyttää noin puolet energiasta. Öljystä ja hiilestä luopuminen edellyttää teollisuuden infrastruktuuriin suuria muutoksia. Muutoksen pitäisi tapahtua myös muualla maailmassa – erityisesti teräs- ja sementtiteollisuudessa, jotka tuottavat suuren määrän myös globaaleista hiilidioksidipäästöistä.
Hiilidioksidin talteenotolla teollisuudessa on merkittävä rooli tavoitteiden saavuttamisessa. Suomen mahdollisuudet liittyvät esimerkiksi ilmastonegatiivisiin ratkaisuihin, kuten Bio-CCS-teknologiaan, joka käytännössä muodostaisi nettonielun ja poistaisi hiilidioksidia ilmakehästä, mikäli hiilidioksidi varastoidaan pysyvästi tai hyödynnetään pitkän elinkaaren tuotteisiin. Teknologiaan laajamittaiseen käyttöönottoon liittyy kuitenkin vielä sekä teknisiä että regulaatioepävarmuuksia.
Liikenne sähköistyy
CNS- ja BioEco-polut johtavat sähköajoneuvojen voimakkaaseen kasvuun. Hybridi- ja täysin sähköisten ajoneuvojen osuus markkinoista yltäisi 75–80 prosenttiin ja polttokennovoimalla kulkevien henkilöajoneuvojen osuus 10–15 prosenttiin. CNS-skenaariossa kuljetusliikenne perustuu pääosin edistyneisiin nestemäisiin biopolttoaineisiin. BioEco-skenaariossa myös kevyt kuljetusliikenne liikkuisi sähkövoimalla. Liikenteen ja erityisesti lyhyiden matkojen osalta sähköistyminen on olennainen työkalu, mutta pidempien matkojen, mukaan lukien meriliikenne ja lentokoneet, dekarbonisoinnissa vaihtoehtoisilla, uusiutuvilla hiilivedyillä on merkittävä rooli pitkälle tulevaisuuteen.
VTT:n Growth by integrating bioeconomy and low-carbon economy Scenarios for Finland until 2050 -julkaisu verkossa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/visions/2018/V13.pdf
Jouko Lampila | Lähde: VTT
