BioA kertoo avaavansa Kotkaan ensimmäisen tehtaan keväällä 2019 ja tuotannon kasvaessa pystyvänsä täyttämään koko Suomen luomulannoitetarpeen.

Maanviljelyssä käytetään tällä hetkellä kemiallisia lannoitteita, joissa on monia ongelmia. Ne köyhdyttävät maaperää ja saastuttavat vesistöjä sekä ilmakehää. Viimeistään vuoden 2018 sinileväkesän jälkeen suuri yleisökin on tietoinen siitä, mitä pelloilta valuva fosfori tekee Itämerelle. Lisäksi kemiallisten lannoitteiden valmistus kuluttaa paljon energiaa ja luonnonvaroja.

Kotkasta lähtöisin oleva BioA on suomalaisten yritysten ja yliopistojen kanssa seitsemän vuoden ajan kehittänyt tähän ympäristöystävällisempää ratkaisua. Tuloksena on lannoite, joka valmistetaan hyödyntämällä metsäteollisuuden sivuvirtoja eli tuhkaa ja lietteitä, jotka muuten menevät hukkaan ja joudutaan tuhoamaan kalliilla rahalla hiilidioksidipäästöjä aiheuttaen tai viedään kaatopaikalle.

”BioA:n lannoite vastaa täysin laadultaan ja ominaisuuksiltaan kemiallista lannoitetta ja on lisäksi samanhintainen, mikä helpottaa sen käyttöönottoa. Aiemmin markkinoilla ei ole ollut vastaavaa kierrätys- tai luomulannoitetta”, sanoo BioA:n toimitusjohtaja ja tuotteen keksijä Jari Järvinen.

Kotkaan ensimmäinen tehdas, tavoitteena kymmenet tehtaan ympäri maailman

BioA avaa ensimmäisen tehtaansa Kotkaan Sunilan sellutehtaan viereen vuoden 2019 keväällä. BioA:n lannoitetehtaita voidaan avata olemassa olevien paperi- ja sellutehtaiden sekä biokaasulaitosten yhteyteen. Esimerkiksi Saksassa on 10 000 biokaasulaitosta, mikä kertoo tämän keksinnön mahdollisuuksista. Suomen lannoitemarkkina on noin miljardin suuruinen ja Kotkan-tehtaan liikevaihdoksi ennustetaan 10 miljoonaa euroa ensimmäisenä vuonna. Kaiken kaikkiaan maailmanlaajuisesti lannoitebisnes on 152 miljardin kokoinen.

”BioA:n tavoitteena on korvata markkinoilla olevat täysin kemialliset lannoitteet. Ensimmäisessä vaiheessa pystymme puolittamaan lannoitteiden ympäristörasituksen. Seuraavassa vaiheessa tuotannon kasvaessa pari vuoden sisään pystymme jo täyttämään koko Suomen luomulannoitustarpeen”, sanoo Jari Järvinen.

LUKEn pellolla Jokioisissa on vilja kasvanut yhtä hyvin kemiallisesti lannoitetulla ja kierrätyslannoitetulla palstalla.

Peltolannoitteita käytetään Suomessa 600 000 tonnia vuodessa, josta vain noin 1,5 % eli 9 000 tonnia on tarjolla luomuna (eläinperäinen lannoite) ja loput ovat kemiallisia lannoitteita. Ensimmäisenä vuonna Kotkan-tehdas tuottaa 40 000 tonnia lannoitetta ja tulevina vuosina tuotanto kymmenkertaistuu.

Suomessa voitaisiin siirtyä jopa 100-prosenttisesti kierrätyslannoitteiden käyttöön

Uuden lannoitteen avulla maatilat niin Suomessa kuin maailmalla voivat siirtyä pois fossiilitaloudesta kohti ympäristöystävällisempää kierto- ja biotaloutta. Tekemällä lannoitteita metsäteollisuuden biolietteistä ja tuhkasta Suomessa voitaisiin siirtyä jopa 100-prosenttisesti kierrätyslannoitteiden käyttöön.

Sen lisäksi, että BioA:n lannoitteen valmistus säästää energiaa ja luonnonvaroja, se ravitsee itse maaperää ja auttaa kasveja hyödyntämään paremmin myös maaperän omia ravinteita. Viljelijöitä kiinnostaa lisäksi se, että BioA pystyy muokkaamaan lannoitetta, erityisesti typen ja kalkin määrää, juuri sellaiseksi kuin viljelijä sen haluaa. Lisäksi BioA:n lannoitteen erottaa muista se, että se on kuiva rae ja se kestää kylvölannoitekoneen käsittelyn, joten lannoite voidaan levittää kätevästi maahan kylvön yhteydessä. Kuiva rae pysyy myös pellolla paremmin, eikä valu vesistöihin kuten märät lannoitteet.

Koe-erä lannoitettamme (kauppanimeltä Kalkitseva NPK-lannoite) kylvettiin peltoon LUKEn koetilalla Jokioisissa keväällä 2018. Sitä verrattiin kemialliseen lannoitteeseen erityyppisillä pelloilla. BioA:n lannoitteella lannoitettu vilja on kasvanut kesän aikana yhtä hyvin kuin kemiallisesti lannoitettu vilja. Testin mukaan kierrätyslannoite siis vastaa ominaisuuksiltaan kemiallisia lannoitteita.

BioA:n kehittämisessä ollut mukana Kotka-Hamina-seudun kehittämisyhtiö Cursor, UPM, Stora Enso, Fortum, Neste, Raisio, VTT sekä Turun, Tampereen ja Helsingin yliopistot sekä Aalto-yliopisto.

Jouko Lampila | Lähde: BioA