Metsien hiilinielu on kuuma keskustelunaihe, josta on erilaisia näkemyksiä. Puuttomien alueiden metsittäminen nähdään tärkeänä ilmastotoimena. Mutta montako puuta pitäisi säästää tai istuttaa?
Metsä sitoo hiilidioksidia (CO2) tehokkaasti sekä puihin että maaperään. Puumateriaalin osalta helppo nyrkkisääntö on, että yksi kiintokuutiometri (m3) puuta sitoo yhden tonnin (t) hiilidioksidia.
Puuta hakataan ja sitä palaa
Suomen pinta-ala on noin 390 000 neliökilometriä (km2), josta metsiä on reilut 200 000 km2 tai 20 miljoonaa hentaaria (ha). metsissä kasvaa keskimäärin 720 puuta hehtaarilla eli noin 14,5 miljardia (mrd) puuta. Koska puustomme määrä on 2,5 mrd m3, saadaan yhden puun tilavuudeksi 170 litraa. Ja hehtaarilla siis 125 m3 puuta. Kaikki luvut noin.
Vuonna 2018 Suomen puustosta hakattiin ennätykselliset 78 miljoonaa (milj) kuutiometriä eli hiukan yli 3% puuston koko määrästä. Muu poistuma oli tämän lisäksi 15 milj m3, mutta metsien kasvu oli onneksi noin 107 milj m3, eli lisäystä jäi vielä 13 milj m3. Tämä määrä ei tosin likikään täytä hiilinielun tavoitettamme, mutta se on oma juttunsa.
Brasilian sademetsissä on ”maailman keuhkot”, jotka tuottavat merkittävän osan maailman hapesta. Siellä hakkuut ovat viime vuonna lähes kaksinkertaistuneet edellisestä ja metsiä on hävitetty lähes 10 000 km2 eli miljoona hehtaaria. Syynä hakkuisiin on ollut viljelys- ja laidunmaan tarve, kun maailma haluaa yhä enemmän pihvilihaa.
Metsäpaloista on puhuttu kuukausien ajan, kun poikkeuksellisen lämmin sää Australiassa on ruokkinut rajuja maastopaloja. Nyt lähes kuuden kuukauden jälkeen palot lienee viimein saatu hallintaan. Viime vuoden puolella Australiassa arvioidaan tuhoutuneen 6,5 miljoonaa hehtaaria metsää.
Paljon vähemmän on puhuttu Venäjän viime kesän metsäpaloista, joissa lienee tuhoutunut ainakin 10 milj ha. Maailman mittakaavassa puhutaan yli 20 milj hehtaarista, eli Suomen metsien verran puuta haihtui savuna ilmaan viime vuonna. Hiilidioksidia syntyi vastaavasti miljardeja tonneja. Brasilian hakkuut mahtuvat paloihin verrattuna pyöristysvirheisiin.
Istutetaan puu aavikolle
Muutama viikko sitten YLE uutisoi Perusta, jossa on Machu Picchun historiallinen inkakaupunki. Kysymyksessä on 35 000 ha:n suojeltu alue, jonne Peru on ilmoittanut istuttavansa miljoona puuta mutavyöryjen ja maastopalojen torjumiseksi. Miljoona on toki suuri luku, mutta tässä tapauksessa se tarkoittaisi 28,5 puuta hehtaarille ja suomalaiseen keskiarvometsään suhteutettuna noin 14 neliökilometrin metsää.
Maailman koululaiset ovat kunnianhimoisempia. YLEn mukaan heidän viime kesänä Liperissä ja Helsingissä pitämänsä maailman koululaisten ilmastokokous päätti istuttaa 100 miljoonaa puuta. Niiden on tarkoitus sitoa jo vuoteen 2025 mennessä kolme miljoonaa tonnia hiilidioksidia ja silloin puiden kasvu on toki vasta aivan alussa.
Eräs chileläinen nuori kertoo istuttavansa puut kaupunkinsa läheiseen laaksoon Chilen ja Bolivian rajalle, alueelle joka on nyt aavikkoa.
Aavikkoa, autiomaata ja muuta tilaa maailmassa myös riittää. Kun Suomessa kulkee eri puolilla maata, näkee yllättävän paljon alueita, joilta puut on hakattu vuosia aikaisemmin ja jotka sittemmin ovat päässeet hoitamattomina heinittymään. Uudesta puustosta ei ole tietoakaan. Oma vaikutelmani on, että tällaisia alueita on enemmän Länsi-Suomessa kuin idässä.
Paljon suuremmasta potentiaalista puhutaan esimerkiksi öljy-yhtiö St1:n hankkeessa Marokossa, josta uutisoimme runsas vuosi sitten. Projektissa on tarkoitus tutkia kolmen vuoden ajan hiilensidontaa puihin erilaisissa kontrolloiduissa olosuhteissa Marokossa.
Sahara on mielenkiintoinen mahdollisuus. Se on ollut autiomaa vasta 4 000–5 000 vuotta ja tilaa riittää. Saharan pinta-ala on noin 9 milj km2 eli lähes 25 kertaa Suomen koko pinta-ala. St1:n hankkeessa testialue on toki aika pieni, neljä hehtaaria, ja puiden määrä yhteensä noin 10 000 puuta.
Montako puuta tarvitaan?
Maapallon ilmakehän CO2-pitoisuus on nyt noin 410 miljoonasosaa (ppm) eli 0,041%. Ennen teollisen ajan alkua luku oli alle 300 ppm. Joka vuosi maailmassa pumpataan pelkästään öljyä noin 5,6 mrd m3, jonka polttaminen tuottaa 12,5 mrd t CO2:ta. Osa hiilestä sitoutuu meriin ja maaperään, mutta vuotuinen CO2-lisäys on kaikkiaan karkeasti 15 mrd t vuodessa.
Suomessa hyvässä kuusimetsässä kasvaa puuta 200 m3/ha, parhaimmillaan jopa 400 m3/ha. Vanhat eukalyptusmetsät Australiassa saattavat sisältää jopa 2 000 m3/ha, mutta käytetään laskennassa vaikkapa lukua 300 m3/ha = 300 t CO2/ha. Vuotuisen CO2-lisäyksen eliminoiminen tarvitsisi näin 50 milj ha uutta vahvaa metsää joka vuosi. 500 000 km2 eli 2,5 Suomen metsien pinta-alaa tai kuuden Suomen nykyisen puuston määrää.
Sahara on yksi kandidaatti ja nykyisten CO2-päästöjen eliminointi vaatisi metsittämään vain 10% Saharan pinta-alasta vuosittain. Ja parempiakin vaihtoehtoja löytyy. Sveitsiläisen yliopiston professorin The Guardianille kertoman ja YLEn uutisoiman mukaan maailmasta löytyy 1,7 mrd ha puutonta maata – lähes tuplasti Saharan pinta-ala – josta 1,2 miljardilla puun taimet kasvaisivat luonnostaan. Ala vastaa noin 11% maapallon maapinta-alasta.
Tilaa siis on aika paljon vapaana. Mutta entä istutusurakka? Suomessa istutetaan 1 600–2 000 puuta hehtaarille. 2 000 puuta kertaa 50 milj ha on 100 mrd puuta. Joka vuosi. Suomessa nuoret kesätöissä istuttavat 100 puuta tunnissa. Siis miljardin tunnin urakka. Jos oletetaan, että puita istutettaisiin ympäri vuoden, 2 000 tuntia vuodessa, tarvittaisiin puoli miljoonaa istuttajaa. Ei niin hirveän monta.
Suomessa istutetaan vuosittain 100–150 miljoonaa puuta. Edellisellä laskukaavalla hommaan menee siten 500–750 henkilötyövuotta.
Puiden pitää tietysti kasvaa suuriksi, sitoakseen paljon hiilidioksidia. Suomessa se vie 50–100 vuotta, mutta vaikkapa Etelä-Amerikassa eukalyptusmetsä voi kasvaa 300 m3/ha määrään alle 15 vuodessa.
Entä raha? Maailman koululaisten ilmastokokous tarjoaa puita ”adoptoitavaksi” yhden euron kappalehintaan. Halvimmillaan yhden puun istutuskustannus lienee noin 0,3 €. 100 mrd puuta tarkoittaisi 30 mrd €. Mitään halvempaa keinoa merkittävän ilmastotoimen toteuttamiseen ei taida olla.
Jouko Lampila
Ps.
Seuraavassa vielä muutama linkki viitattuihin uutisiin. Käy tutustumassa, jos haluat perehtyä tarkemmin:
YLEn uutinen maailman koululaisten ilmastokokouksesta,
Kestävän Energiatalouden artikkeli St1:n hankkeesta Marokossa,
