Helsinki Energy Challenge on käynnissä ja osallistumiseen on vielä kuukausi aikaa. Miten lopettaa kivihiilen käyttäminen ja samalla käyttää mahdollisimman vähän biomassaa? Kaikki saavat osallistua!

Ilmaston lämpeneminen on suurin ihmiskunnan tulevaisuutta uhkaava tekijä ja kaupungeilla on keskeinen asema siirtymisessä hiilineutraaliin talouteen. Helsinki haluaa olla johtava kaupunki muutoksessa kestävään tulevaisuuteen ja tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä.

Yli puolet lämmityksestä kivihiilellä

Helsinki käyttää paljon lämpöenergiaa, suunnilleen 7 terawattituntia (TWh) kaukolämpöä vuodessa. Määrä on noin 20% koko Suomen kaukolämmön määrästä. Perinteinen Hanasaaren B-voimala on tupruttanut kivihiilisavua 150 metriä korkeasta piipustaan jo 1970-luvulta ja jatkaa sitä edelleen. Laitoksen historia ulottuu viime vuosisadan alkuun.

Salmisaaressa toimii toinen vastaava laitos, joka itse asiassa alkoi ensimmäisenä laitoksena Helsingissä tuottaa kaukolämpöä vuodesta 1957 lähtien.

Itse asuin Helsingin Kalliossa 1980-luvulta 2000-luvun alkuvuosiin ja Hanasaaren kivihiilivuori oli tuttu maamerkki. Tuttua oli myös se, miten kaikille tasaisille pinnoille ja varsinkin ikkunoiden väliin kertyi nopeasti hieno musta pöly, joka kantautui reilun puolen kilometrin päässä sijaitsevasta voimalasta.

Hiilipöly saadaan luultavasti nykyään suodatettua pois savukaasuista, mutta edelleen yli puolet Helsingin kaukolämmöstä tuotetaan kivihiilellä. Lähtölaskenta on kuitenkin käsillä, koska kivihiilen voimalaitoskäytöstä on määrä luopua Suomessa viimeistään vuonna 2029. Hanasaaren hiilivoimala on tarkoitus sulkea jo vuonna 2024.

Helsinki puun ja kuoren välissä

Aikoinaan Helsingin hiilisatamat olivat hyvä ratkaisu kaupungin energiahuollolle, kun laivoilla päästiin tuomaan polttoaine suoraan voimaloiden pihalle. Tänään Helsingin sijainti suhteellisen ahtaalla niemellä, toisella puolella meri ja toisella ympäryskunnat, on muodostunut ongelmalliseksi. Energiantuotantoa varten ei ole kovin suuria tiloja käytettäväksi ja polttoainehuollossa on ongelmansa.

Esimerkiksi Vantaalla menee tässä suhteessa paljon paremmin. Vantaan Energia, josta Helsingin kaupunki toki omistaa 40%, käyttää helsinkiläisten roskat energianlähteenä jätevoimalassaan, joka on suorastaan yhtiön kruununjalokivi. Ilmeisesti oikeaan osuneet ratkaisut ovat antaneet Vantaan Energialle mahdollisuuden päätökseen luopua kivihiilen käytöstä jo vuonna 2022.

Vantaalla lisätään tuulen, aurinkoenergian ja maalämmön osuutta tuotannossa. Merkittävimpänä seuraavana askeleena on kuitenkin jätevoimalan laajentaminen. 

Helsinki hakee parasta ratkaisua

Kaukolämmöllä tuotetaan noin 92% Helsingin kaikesta lämmityksestä. Tuotanto tapahtuu pääasiassa CHP-voimaloissa, joissa tuotetaan sekä sähköä että lämpöä. Kivihiilen osuus polttoaineesta oli 53% vuonna 2018 ja sitä kului noin 6,5 TWh edestä.

Tämän hetken ajatus vuoden 2029 kivihiilikiellon ratkaisemiseksi on biomassa, jota käytettäisiin suuruusluokkaa 1,5–3 TWh vuodessa. Määrä edustaa noin 20% Suomen koko kaukolämmön tuotantoon käytetyn biomassa määrästä. Biomassa, kuten metsähake ja pelletit, muodostavat saatavuuden lisäksi myös logistisen ongelman. Kivihiileen verrattuna hakkeen tilantarve on melkein kymmenkertainen, joten luvassa olisi melkoinen rekkaralli.

Nyt Helsinki haluaa löytää parhaan ratkaisun ja kaikki hyvät ideat ovat tervetulleita.

Helsinki Energy Challenge

Helsinki Energy Challenge on kansainvälinen ja kaikille avoin kilpailu, johon voivat osallistua vähintään kahden henkilön ryhmät kaikkialta maailmasta. Ryhmän voivat muodostaa yksityishenkilöt, yritykset, oppilaitokset ja kaikki muut organisaatiot. Ensi vuoden alussa kansainvälinen raati valitsee voittajan, jolle on luvassa miljoonan euron palkinto.

– Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen kriisi, jota ei ratkaista millään nopealla keinolla, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. – Helsinki Energy Challengen avulla etsimme uusia innovatiivisia ratkaisuja, vaikka se merkitsisi merkittäviä muutoksia nykyiseen järjestelmäämme. Kutsumme innovoijia ympäri maailmaa käyttämään Helsinkiä testikenttänä todella kestäville kaupunkilämmitysratkaisuille. Tämän seuraavan askeleen ottaminen saattaa johtaa vallankumoukselliseen läpimurtoon taistelussa kestävämmän kaupunkielämän puolesta.

Kilpailuun rekisteröitymiseen ja alustavien ehdotusten jättämiseen on aikaa syyskuun 30. päivään klo 16:00 asti.

Tarkempaa tietoa kilpailusta on TÄÄLLÄ.

Jouko Lampila | Lähde: Helsingin kaupunki