Lämmön kausivarastoratkaisuja on suunniteltu yhä enemmän, ja ne tukevat monella tavalla kiertotalousajattelua ja vähentävät hiilidioksidipäästöjä. 

Hyödyntämällä rakennuksen jo olemassa olevia rakenteita, voidaan hukkalämpöä käyttää hyväksi. Kuitenkin hukkalämmön hyödyntäminen edellyttää usein lämmön kausivarastointia. Yksi kausivarastoinnin ideaa hyödyntävä kohde on Turun toriparkki.

Lämpöä saadaan silloin kun sitä tarvitaan

Lämmön kausivarastointiratkaisuja on toteutettu Suomessa muun muassa varastoimalla kesän aikana ylimääräistä lämpöä, jota voidaan käyttää talvella. Uusiutuvan energian tarjonta ja tarve ajoittuu yleensä eri ajankohtiin, mutta lämmön kausivarastoinnilla voidaan ratkaista tätä ongelmaa. Esimerkiksi kesäajan ylijäämä-, hukka- ja ilmaislämpö voidaan kausivarastoida, ja ottaa käyttöön, kun lämmöntarvetta syntyy. 

Varastointi tehostaa jo syntyneen tai tuotetun lämpöenergian hyödyntämistä. Se myös lisää uusiutuvan energian osuutta energiatarpeen kattamisessa. Yleensä isoja ylijäämälämpöjä ei ole rakennuksessa laajasti hyödynnetty. Kausivarastointi ratkaisee myös energian hinnan vaihtelun tuottamaa ongelmaa. Kun energiakaivoihin on ladattu lämpöä, niin voidaan vähentää ostoenergian tarvetta hintojen ollessa korkealla.

Yksi kausivarastointia hyödyntävä energiajärjestelmä on Turun toriparkki, joka avataan joulukuussa 2020. Samalla se on myös yksi maailman suurimpia aurinkolämpövarastoja. Toriparkki tulee hyödyntämään kesän aikana kerättyä lämpöä tilojen lämmitykseen sekä torin liukkaudenestoon.

”Toriparkissa on hyödynnetty olemassa olevia rakenteita kausivarastoinnissa ja hukkalämmön talteenotossa”, lämmön kausivarastointia tutkinut ja energiatehokkuuden konsultointitoimisto nollaE:n toimitusjohtaja Nikolas Salomaa kertoo.

Kausivarastointi vähentää hiilidioksidipäästöjä

Toriparkin energiajärjestelmää suunniteltaessa käytiin läpi erilaisia vaihtoehtoja. Näistä taloudellisesti kannattavin sekä Turun kaupungin kunnianhimoisen ilmastopolitiikan mukainen oli aurinkoenergiajärjestelmä. Toinen vaihtoehto olisi ollut kaukolämpö tai lämpöpumppujärjestelmä. Toriparkin vuotuiset hiilidioksidipäästöt ovat laskelmien mukaan 950 tonnia vuodessa pienemmät kuin lämpöpumpulla lämmitettäessä. 

”Toriparkin kuluttaa kahdessadasosan siitä, mitä muut vertailun alla olleet energiajärjestelmät”, Salomaa toteaa.

Toriparkki on monelta osin malliesimerkki kiertotalouden hyödyntämisestä ja CO₂-päästöjen vähentämisestä. Energiajärjestelmän rakentamisessa käytetään sellaisia materiaaleja, jotka eivät ole lisänneet rakentamisen aikaisia hiilidioksidipäästöjä. 

”Noin 95 prosenttia materiaalista, jota käytetään energiajärjestelmässä ovat tulleet noin 29 kilometrin päästä Kauppatorin työmaasta. Joten voi olla varmaa, että niidenkin osalta hiilidioksipäästöt ovat pienet”, Salomaa toteaa.

nollaE:n videoanimaatio Turun toriparkista on katsottavissa alla.

Jouko Lampila | Lähde: nollaE