Öljy- ja biopolttoaineala pitää hallituksen tavoitetta nostaa uusiutuvien polttoaineiden osuus tieliikenteessä 40 prosenttiin vuonna 2030 oikeansuuntaisena.
Kunnianhimoinen tavoite on mahdollista saavuttaa, mikäli biopolttoainetuotannon toimintaympäristö säilyy ennustettavana.
– Nyt jos koskaan tarvitaan pitkäjänteistä, tavoitteellista politiikkaa sekä kansallisesti että EU:ssa vakauttamaan toimintaympäristöä ja rohkaisemaan uusiin laitosinvestointeihin, toteaa Öljy- ja biopolttoaineala ry:n toimitusjohtaja Helena Vänskä.
Vänskä huomauttaa, että Suomessa on maailman johtava biopolttoaineteollisuus, joka kehittää ja valmistaa huippuluokan tuotteita paitsi kotimaahan myös vientiin. – Kotimaisilla politiikkatoimilla ja kansallisella lainsäädännöllä on tässä kehityksessä ollut merkittävä rooli. Ennustettavan ja kannustavan toimintaympäristön merkitys korostuu entisestään, kun lähdetään toteuttamaan vuoden 2030 haastavia tavoitteita.
Vänskä korostaa, että kestävästi tuotetut biopolttoaineet ovat kansantalouden kannalta erittäin toimiva keino liikenteen päästöjen vähentämiseksi: biopolttoaineteollisuus kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta ja biopolttoaineet vähentävät liikenteen päästöjä hyvin kustannustehokkaasti. Biopolttoaineet sopivat jo nykyiseen autokantaan eikä jakelujärjestelmäänkään tarvitse tehdä muutoksia.
Polttoaineiden tasapuolinen ja ympäristöohjaava verotus avainkysymys
Energiaverotus on yksi tärkeimmistä ja vaikuttavimmista ohjauskeinoista tasapuolisen, kilpailuneutraalin toimintaympäristön luomisessa. Merkittävät poikkeamat energiaverotuksen periaatteista johtavat väistämättä yksittäisten energiamuotojen suosimiseen ja murentavat veromallin johdonmukaisuutta. Öljy- ja biopolttoaineala katsoo, että eri energiamuotojen erilainen verokohtelu vääristää kilpailua ja heikentää taloudellista tehokkuutta.
– Suomen edistyksellinen polttoaineiden valmisteverotus pitää säilyttää päästöohjaavana ja siinä olevista kilpailua vääristävistä poikkeuksista pitää pyrkiä eroon. Verotusta tulee kehittää edelleen teknologianeutraaliin suuntaan, jossa jotain vaihtoehtoa ei suosita päästöiltään samantasoisten vaihtoehtojen kustannuksella. Kaiken kaikkiaan kansantalouden ja verovarojen käytön kannalta on järkevintä edistää liikenteessä sellaisia ratkaisuja, joissa päästövähennysvaikutus suhteessa käytettyihin veroeuroihin on suurin. Tämä on tärkeä periaate, kun tehdään päätöksiä tulevaisuuden liikenteen osalta, painottaa Vänskä.
Laaja raaka-ainepohja ja laskentasäännöt säilytettävä
Öljy- ja biopolttoainealan mukaan Euroopan unionissa on tärkeää säilyttää mahdollisimman laaja raaka-ainepohja kestävien biopolttoaineiden valmistuksessa. Nykyisin käytössä olevat raaka-aineet täyttävät EU:n tiukat kestävyyskriteerit, ja kestävyysdirektiivin uudistaminen tai muut säädökset eivät saisi tiukentaa toimivia kestävyyskriteereitä.
– EU:ssa käydään parhaillaan huolestuttavaa keskustelua muun muassa jätedirektiivin tulkinnoista ja jätehierarkiasta. Meidän näkemyksemme on, että jäteraaka-aineen käyttäminen minkä tahansa kokonaan uuden tuotteen valmistamiseen tulisi aina katsoa kierrätykseksi, biopolttoaineet mukaan luettuna. Biopolttoaineita ei voi millään perusteella asettaa huonompaan asemaan verrattuna muiden teollisuusalojen tuotteisiin. Edistyneet biopolttoaineet ovat välttämättömiä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja lisäksi niiden valmistuksen yhteydessä syntyy myös paljon muita biotuotteita, kuten biokemikaaleja ja biomateriaaleja.
– Lisäksi on huolehdittava siitä, että säännöt esimerkiksi jäte-, tähde- ja lignoselluloosapohjaisten raaka-aineiden kaksoislaskettavuudesta säilyvät nykyisellään. Jos laskentasäännöt muuttuisivat nykyisestä 2020-luvulla, täytyisi uusiutuville asetettua tavoitetasoa tarkastella uudelleen, toteaa Vänskä.
Tietyistä raaka-aineista valmistetut biopolttoaineet voidaan laskea Suomessa käytössä olevaan biopolttoaineiden jakeluvelvoitteeseen kaksinkertaisina, koska niiden elinkaarenaikaiset päästöt ovat jopa 80-90 prosenttia pienemmät kuin fossiilisilla polttoaineilla.
Liikenteen päästöjen vähentämisessä tarvitaan monipuolinen työkalupakki
Vänskän mukaan tosiasia kuitenkin on, että liikenteen päästöjen vähentämistavoitetta vuoteen 2030 ei ratkaista yhdellä keinolla: tarvitaan monipuolinen työkalupakki, joka pitää sisällään liikennejärjestelmän tehostamisen sekä liikenteen vähäpäästöiset energiamuodot ja ajoneuvot.
Energiatehokkuuden paraneminen on tehnyt uusista polttomoottoreista erittäin vähäpäästöisiä ja kehitys jatkuu edelleen. Vähäpäästöisten polttoaineiden ja teknologioiden osalta kannattaa edetä vaiheittain ja kustannustehokkuusjärjestyksessä: biopolttoaineet ovat heti valmis ratkaisu, lähivuosina odotetaan erityisesti hybridiajoneuvojen lisääntyvän, ja pidemmällä aikavälillä yleistyvät erilaisia vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttävät ajoneuvot.
Jouko Lampila | Lähde: Öljy- ja biopolttoaineala
