Elinkeinoministeri Olli Rehn ja maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen allekirjoittivat 14.10.2016 elinkeinoelämän, kiinteistöalan, kunta-alan ja öljyalan edustajien kanssa toimialakohtaiset sopimukset uusista energiatehokkuustavoitteista kaudelle 2017–2025.
Sopimusten avulla tehostetaan eri alojen energiankäyttöä vapaaehtoisin keinoin, ilman uutta lainsäädäntöä. Jo tässä vaiheessa sopimuksiin liittyy 156 yritystä ja 16 kuntaa/kuntayhtymää. Liittyessään yritykset ja kunnat sitoutuvat tehostamaan energiankäyttöään asettamansa tavoitteen mukaisesti vuoteen 2025 mennessä.
– Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä. Niin teollisuutemme kuin rakennustemmekin energiatehokkuus on jo maailman kärkeä. Suomi on myös yksi harvoista EU-maista, joissa vapaaehtoinen sopimusmenettely toimii ja tuottaa hyviä tuloksia. Toimijoiden runsas osanotto tähän tilaisuuteen ennakoi hyvää menestystä myös ensi vuoden alussa alkavalle uudelle energiatehokkuussopimuskaudelle, totesi elinkeinoministeri Olli Rehn.
– Energiatehokkuussopimusten avulla on voitu vähentää sääntelyn tarvetta. On ilo havaita, että kiinteistöalan lisäksi myös öljy- ja biopolttoala sekä maataloussektori ovat pitkäjänteisesti tehneet työtä vähentääkseen energiankulutusta ja samalla päästöjä, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.
Energiatehokkuussopimuksiin odotetaan liittyvän jatkossa satoja yrityksiä teollisuudesta, energia- ja palvelualalta ja kiinteistöalalta sekä toistasataa kuntaa. Tavoitteena on, että sopimukset kattavat kaudella 2017–2025 vähintään kaksi kolmasosaa Suomen kokonaisenergian käytöstä.
Energiatehokkuus on tärkeä osa Suomen energiapolitiikkaa
Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa energia- ja ilmastostrategian toteutusta ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa. Ne ovat valtion ja toimialojen valitsema keino täyttää EU:n Suomelle asettamat tiukat tavoitteet energian tehokkaammasta käytöstä. Sopimusten avulla saatavalla energiansäästöllä on tarkoitus kattaa yli puolet EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaisesta Suomea sitovasta energiansäästötavoitteesta kaudella 2014–2020.
Sopimustoiminnan vauhdittama tehokkaampi energiankäyttö tukee myös ilmastonmuutoksen hillintään ja uusiutuvan energian kansallisten tavoitteiden saavuttamista sekä luo vihreää kasvua ja markkinoita puhtaan teknologian ratkaisuille. Se lisää myös Suomen huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta.
Vapaaehtoisuus toimii – energiansäästö yli 14 TWh vuodessa
Vuoden 2016 loppuun asti voimassa oleviin energiatehokkuussopimuksiin on liittynyt satoja suomalaisia yrityksiä ja yhteisöjä. Liittyneiden vuosina 2008–2015 toteuttamat toimet säästävät energiaa vuosittain yli 14 terawattituntia. Määrä vastaa yli 710 000 pientalon vuotuista kokonaisenergiankäyttöä. Toimet leikkaavat samalla vuosittain hiilidioksidipäästöjä yli 4 miljoonalla tonnilla ja liittyneiden energiakuluja 500 miljoonalla eurolla.
Sopimuksissa mukana laaja kirjo toimialoja
Ensi vuoden alussa käynnistyvään sopimuskauteen 2017–2025 on sitoutunut laaja joukko toimialoja. Mukana ovat Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Metsäteollisuus ry, Elintarviketeollisuus ry, Energiateollisuus ry, Kaupan liitto ry, Kemianteollisuus ry, Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Teknologiateollisuus ry, Kuntaliitto ry, RAKLI ry, Öljy- ja biopolttoaineala ry. Valtionhallinnon puolesta sopimuksista vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö ja Energiavirasto. Sopimusten käytännön toimeenpanoa tukee Motiva ja öljyalan sopimuksen osalta Öljyalan Palvelukeskus Oy ja Lämmitysenergia Yhdistys ry.
Energiatehokkuussopimuksiin 2017–2025 mukaan liittyneet yritykset ja kunnat: http://www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi/sopimuksiin-liittyneet/
Lisätietoja verkossa:
http://www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi/
Jouko Lampila | Lähde: TEM, YM
