– Kaupungeilla on kasvava merkitys niin ilmastotavoitteiden kuin energiatehokkuuden edistämisessä, Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Jero Ahola painotti Energiakongressin puheenvuorossaan Energia 2016 -tapahtumassa.
Vuonna 2050 kaupungeissa asuu arviolta 64–69 prosenttia maailman väestöstä. Kaupungit käyttävät energiasta ja tuottavat päästöistä noin 70 prosenttia.
– Energia on ensisijaisesti kaupunkien ongelma. Kaupunkien suoran energiankulutuksen osalta lämpö ja liikenne ovat ilmaston näkökulmasta suurimmat haasteet globaalisti, Ahola toteaa.
Hänen mukaansa energiajärjestelmän tulevaisuutta kuvaavat sähköistyminen ja hajautuminen. Tämä johtuu kustannus- ja energiatehokkuuden edistämisen tarpeesta sekä CO2-päästötavoitteista. Digitalisointi tulee mahdollistamaan uudenlaista tehokkuutta tulevaisuuden energiasektorilla.
– Tuuli- ja aurinkovoima tulevat olemaan edullisimpia energialähteitä viimeistään 2030, mikä edellyttää myös varastoinnin kehittymistä ja yleistymistä. Kaupungeissa aurinkosähköllä on tulevaisuudessa merkittävä rooli, Ahola toteaa.
Hänen mukaansa yksi mahdollisuus energian varastointiin ovat autot. Sähköauto ei tulevaisuudessa olekaan vain kulkuneuvo. Se voi olla liikkuva energiavarasto ja mahdollistaa monia energiaan liittyviä palveluita, kuten aurinkosähkötuotannon siirtoa päivältä kulutustunneille, Ahola kuvailee.
Joukon voima on energia-alan lupaavin startup
Energiamessujen aikana valittiin yleisöäänestyksellä Tekesin Fiksu kaupunki -ohjelman ja Energiamessujen startup-kilpailun voittaja. Lupaavimmaksi energia-alan startup-yritykseksi nousi Joukon Voima Oy. Se voitti Messusäätiön lahjoittaman 5 000 euron rahapalkinnon.
Joukon Voima tarjoaa joukkorahoitusprojekteja, joihin sijoittamalla ihmiset voivat mahdollistaa uusiutuvan energian tuotantoa. Lainapohjaisella joukkorahoituksella on toteutettu muun muassa aurinkoenergiaa yritysten käyttöön. Joukon Voima on kerännyt rahoituksen muun muassa Espoon Finnoonportin energiatehokkaaseen rakennushankkeeseen, jossa hyödynnetään aurinkoenergiaa ja maalämpöä. Rahoitusta on saatu myös yhteiskäyttöön tarkoitettujen sähköautojen palvelupisteille.
– Tavallisilla ihmisillä ei ole aina mahdollisuutta sijoittaa uusiutuvaan energiaan konkreettisesti. Joukkorahoituksella kaikki halukkaat pääsevät osallistumaan puhtaan energian tuotantoon. Sijoittajat saavat rahoilleen mielekkään vastineen, kertoo toimitusjohtaja Jukka Kajan.
Hänen mukaansa aurinkoenergian ratkaisut kiinnostavat nyt paljon. Joukon Voima lupaa ensi vuodelle laajaa kattojenvaltausprojektia, jossa aurinkoenergia valjastetaan suomalaisten hyödyksi kansanliikemäisellä paineella.
– Muutos kohti uusiutuvaa energiaa lähtee ruohonjuuritasolta, ihmisten asenteista ja käyttäytymisestä. Me tarjoamme mahdollisuuden tukea kestävää toimintaa, Kajan toteaa.
Startup-kilpailussa GE Energy Village valitsi suosikeikseen Altum Technologies Oy:n ja Optiwise Oy:n. Niille on luvassa sparrausta sekä määräaikainen työtila GE:n Suomen pääkonttorin yhteydessä Vallilassa, Helsingissä sijaitsevassa startup-yritysten kylässä Energy Villagessa.
Miltä näyttää Suomen energiajärjestelmä 2050
Energia-alan bloggarien ja mielipidevaikuttajien paneeli hahmotteli Suomen energiajärjestelmän tulevaisuutta kolmen vuosikymmenen päähän. Keskustelua johdatellut energiamarkkina-asiantuntija Riku Merikoski pyysi panelisteilta arviota muun muassa energiankulutuksen määrästä ja pääenergialähteistä 2050.
Lähes kaikkien panelistien mukaan energiankulutus kasvaa edelleen energiatehokkuuden kehityksestä huolimatta. Kasvua tuovat mm. väestönkasvu ja liikenteen sähköistyminen. WEC Finlandin Lauri Muranen arvioi energialle olevan jatkossakin kiinnostavampaa käyttöä kuin varastointi.
Panelistien arvion mukaan tulevaisuuden energiasta valtaosa tuotetaan tulevaisuudessa tuulella, auringolla ja ydinvoimalla. Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä muistutti nyt energiantuotantoon tehtyjen investointien toimivan edelleen 34 vuoden kuluttua, joten myös kaikki nykyiset energianlähteet ovat silloinkin käytössä. Kaikki eivät näe tulevaisuutta polttamalla tuotetulle energialle, kun tavoitteena ilmastosyistä on päästä eroon hiilidioksidista.
Bloggari, tietokirjailija Rauli Partanen peräänkuulutti suomalaisen ydinvoimakeskustelun neutralointia. Bloggari, tietokirjailija Tuomas Vanhanen kysyi, pitäisikö Suomen ottaa mallia maista, jotka ovat jo kieltämässä polttomoottoriautoja. Hänestä henkilöautoliikenteen voisi sähköistää.
Energia- ja ilmastostrategia odottaa poliittisia linjauksia
Kansallisen energia- ja ilmastostrategian linjausten valmistelu on pian valmis. Poliittinen päätös siitä tehdään hallituksen strategiaistunnossa marraskuussa.
– Viime metreillä strategian valmistelussa pohditaan vielä muun muassa taakanjakosektorin tavoitteiden saavuttamista ja mahdollista joustojen käyttöä. Käytännössä tämä tarkoittaa biopolttoaineiden roolin arviointia liikennesektorilla ja nieluvaikutusten selvittämistä. Olennainen kysymys näiden taustalla on, mihin puuvarat riittävät, kertoo TEM:n Markku Kinnunen Energiakongressissa.
Muita vielä avoimia kysymyksiä ovat uusiutuvan energian tukipolitiikkaa ja hajautetun tuotannon rooli suomalaisessa energiajärjestelmässä. Myös sähkö- ja kaasumarkkinoiden kehittämisen suuntaa vielä pohditaan.
Energia 2016 -tapahtumassa suomalaisen energian tulevaisuuteen, ajankohtaisiin kysymyksiin ja ratkaisuihin tutustui Tampereen Messu- ja urheiluhallissa 25.–27.10. noin 7000 kävijää. Kahden vuoden välein pidettävän Suomen suurimman energia-alan ammattitapahtuman järjestää Expomark yhteistyössä WEC Finlandin, Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n ja Bioenergia ry:n kanssa.
Jouko Lampila | Lähde: Energiamessut
