Satokausiruokaa suurkeittiöihin, lähienergiaa, ruokahävikin vähentämistä, aurinkovoimaa ja kestävää puuhiiltä.

Näistä koostuivat asiantuntijoiden mukaan viime vuoden viisi kiinnostavinta yritysten ilmastotekoa Helsingissä. Kunniaa ja mainetta saivat CGI, Lassila & Tikanoja, St1, Gaia Oy ja Kesko.

• CGI on kehittänyt tietojärjestelmä Aromia, jotta eri satokausien tuoretuotteet voidaan ottaa entistä paremmin huomioon suurkeittiöiden ruokalistasuunnittelussa ja raaka-ainehankinnoissa. Järjestelmän kehittämisessä on tehty yhteistyötä Satokausikalenterin tuottavan Sesonkia Oy:n kanssa. Esimerkiksi ympärivuotisesti kurkkuja viljelevien tilojen päästöt ovat kurkkukiloa kohden kaksinkertaiset vain kasvukaudella viljeleviin tiloihin verrattuna. Järjestelmä ohjaa hankintaa kasvukauden ulkopuolella vähäpäästöisempiin tuotteisiin, kuten hyvin säilytystä kestäviin juureksiin ja kaaliin.
• Lassila & Tikanoja on puolestaan kehittänyt ruokahävikin seurantasovelluksen eli Hävikkimestarin, joka auttaa ravintoloita minimoimaan ruokahävikin. Sovelluksen avulla seurataan tarkasti hävikkiä, visualisoidaan sitä ja analysoidaan syyt syntyneen hävikin taustalla. Hävikkimestarilla on saatu hyviä tuloksia. Tyypillisen linjastolounasravintolan kohdalla saatiin 800 kilon vähennys kuukausittaiseen ruokahävikkiin ja suuremmalla toimipaikalla kuukausittainen hävikki tippui 4 000 kiloa.
• St1 on lähtenyt rakentamaan kiinteistökohtaiselle lämmitysmarkkinoille uutta vaihtoehtoa, joka nojaa uusiutuvaan lähienergiaan. Yrityksen kehittämä Lähienergialaitos-konsepti hyödyntää paikallista energiaa maasta ja poistoilmasta käyttäen lämpökaivoja, lämpöpumppuja ja lämmön talteenottolaitteita. Niiden käyttövoimana puolestaan hyödynnetään tuulisähköä. Laitokset ovat myös täysin automatisoituja ja etäkäytettävissä. St1 on alkuvuonna investoinut voimakkaasti uusiutuviin energialähteisiin siten, että laitosten yhteenlaskettu teho on jo 2,8 MWh.
• Gaia Oy on havainnut, että metsäperäisen puuhiilen käyttö aiheuttaa metsäkatoa yli 300 hehtaaria päivässä ja on isoin yksittäinen ilmastomuutoksen aiheuttaja Tansaniassa. Yhdessä ARTI Energy Ltd:n kanssa perustettu yritys Tansaniassa tuottaa puuhiiltä, jonka raaka-aineena käytetään maatalouden jätteitä. Näin tuotettuja brikettejä voidaan käyttää ruuanvalmistuksessa muun muassa kotitalouksissa ja ravintoloissa. Vuodesta 2015 alkaen toiminnalla onkin saatu aikaan jo yli 3 000 tonnin CO₂-säästöt, ja samalla on luotu työtä ja sivutuloja yli 1 500 ihmiselle.
• KESKO on rakennuttanut K-Citymarket Tammiston katolle Suomen suurimman kiinteistökohtaisen aurinkovoimalan. Voimalan huipputeho on 503 kWp ja sillä katetaan huipputuotannon aikaan noin puolet kiinteistön sähkön kulutuksesta. Katolle on asennettu kaikkiaan lähes 1 600 aurinkopaneelia. Myös asiakkaat voivat seurata aurinkoenergian tuotantoa reaaliaikaisesti kaupan näyttötauluilta.

Valinnat teki Helsingin kaupungin ja yritysten Ilmastokumppanit-verkoston asettama asiantuntijaraati, jonka muodostivat Smart & Clean -säätiön toimitusjohtaja Tiina Kähö, Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä ja Lähienergialiiton järjestöpäällikkö Tapio Tuomi. Kisaan osallistui yhteensä yli kymmenen yritysten hanketta.

– Ilmastokumppanit-verkostoon kuuluu jo yli 50 yritystä. Helsingin tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Siihen päästään kaupungin, yritysten ja kaupunkilaisten tiiviillä yhteistyöllä, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund sanoo.

Otsikkokuva: Lassila & Tikanojan Hävikkimestari-sovelluksella saatiin yhdessä linjastolounasravintolassa 800 kilon vähennys ruokahävikkiin. Kuva: Lassila & Tikanoja

Jouko Lampila | Lähde: Helsingin kaupunki