Energiatehokkuus leikkaa päästöjä ja sähkölaskua sekä tarjoaa kilpailuedun. Teknologian tutkimuskeskus VTT kokosi uusia tapoja hillitä energiankulutusta.
Teollisuuden ylilämpöä voidaan hyödyntää kaukolämpöverkostossa. Tämä vähentää keskitetyn lämmön tarvetta ja päästöjä merkittävästi.
Teollisuuden ja tutkimuksen asiantuntijat hakivat energiatehokkuudesta tulevaisuuden energiajärjestelmien visioita VTT:n johdolla. Painopiste oli lämmitysjärjestelmissä ja alueellisissa tarkasteluissa.
Skenaario: Teollisuuden jätelämpö hyödyksi kaukolämpöverkossa
Tutkimusohjelmassa tärkeään rooliin nousi kaukolämpö, koska se on Suomessa laajasti käytössä.
Teollisuuden jätelämpö -skenaarion mukaan kaukolämmön energiatehokkuutta on mahdollisuus lisätä reilusti. Vaikka rakennuskannan energiatehokkuuden oletetaan paranevan, keskitetysti tuotetun lämmön tarvetta on mahdollista pienentää noin 30 prosenttia, kun 20–25 prosenttia kaukolämmöstä tuotetaan teollisuuden ylilämmöllä. Tämä pienentää päästöjä peräti 50 prosenttia. Skenaariolaskelmista jätelämmön hyödyntäminen pienensi päästöjä eniten.
Kaukolämpöön kohdistuu tällä hetkellä myös runsaasti muutospaineita. Rakennukset muuttuvat tehokkaammiksi. Uusiutuvan energian rooli on kasvussa, kuten aurinkoenergia ja erilaiset lämpöpumput, jotka ovat tulleet jäädäkseen. Tämän myötä kaukolämmön lämmitysveden lämpötilat laskevat ja järjestelmän tehokkuus paranee. Lämmitysmarkkinat ovat muuttumassa, kun eurooppalaiseen uuteen lainsäädäntöön on tullut uusia vaatimuksia, kuten lähes nollaenergiarakennukset.
Markkinoille on tullut ja tulossa uusia toimijoita, jotka sekä kuluttavat että tuottavat energiaa. Tukholma on jo avannut kaukolämpöverkon tällaisille toimijoille. Se hyödyntää esimerkiksi kauppojen kylmälaitteiden tuottamaa lämpöä. Suomessa Jorvin sairaala Espoossa aloitti juuri ensimmäiset kokeilut. Datakeskukset ovat hyvin potentiaalisia kaukolämpöverkon kumppaneita. Niiden on poistettava liikalämpöä, joka voidaan ohjata kaukolämmön menovesiputkeen. Lisäksi hyötynä on datakeskuksen tuotannon tasaisuus, eikä niillä ole kausivaihtelua.
EFEU-tutkimushanke
Energiajärjestelmäskenaariot toteutettiin CLIC Innovation Oy:n koordinoimassa Energian tehokas käyttö (EFEU) -tutkimusohjelmassa. Skenaarioissa tutkittiin aurinkolämmön ja maalämpöpumppujen lisäämisen, teollisen jätelämmön hyödyntämisen sekä maltillisen kuluttajalämmöntuottajan energia- ja päästövaikutuksia. Näitä vaihtoehtoja tarkasteltiin tapaustutkimuksena Keski-Uudenmaan kaukolämpöverkossa.
Viisi vuotta kestänyt tutkimusohjelma päättyy joulukuussa 2016. Siihen osallistui 11 yritystä ja 5 tutkimuslaitosta. Ohjelman budjetti oli 12 miljoonaa euroa, josta yritykset maksoivat 42 prosenttia, julkiset tutkimuslaitokset 9 prosenttia sekä Tekes 49 prosenttia. Hanke kuului CLEEN Oy:n hankekokonaisuuteen, joka oli strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) energia- ja ympäristöalan yrityksille ja tutkimusyhteisöille vuosina 2008–2015. Syyskuussa 2015 CLEEN ja biotalouden keskittymä FIBIC yhdistyivät CLIC Innovation Oy:ksi.
EFEU-konsiortioon osallistuivat seuraavat yritykset: ABB Oy, Empower IM Oy, Fortum Oyj, Fortum Power and Heat Oy, Gasum Oy, Helen Oy, Sulzer Pumps Finland Oy, SKF Oy, Valmet Technologies Oy, Wärtsilä Finland Oy ja Wellquip Oy. VTT:n lisäksi mukana olivat tutkimusorganisaatiot Aalto, Lappeenrannan, Tampereen teknillinen ja Åbo Akademi yliopistot.
Asiasta löytyy lisätietoa VTT:n ja Clicin julkaisuista, joihin pääsee käsiksi VTT:n julkaiseman tiedotteen kautta TÄÄLTÄ.
Jouko Lampila | Lähde: VTT
