Me kaikki tunnemme tieteen tosiseikat. Maailman pitää vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä 80 prosenttia tai enemmän vuoteen 2050 mennessä vähentääksemme hallitsemattoman ilmastonmuutoksen riskiä.

80 prosentin vähennys saattaa tuntua valtavalta tehtävältä, mutta amerikkalaisen Risky Business -projektin tuore raportti, From Risk to Return: Investing in a Clean Energy Economy, osoittaa vähennyksen olevan sekä teknisesti että taloudellisesti mahdollisen – ja luovan valtavia uusia liiketoimintamahdollisuuksia. World Resources Institute johti raportin perustana olevaa analyysia.

Päästövähennysten toteuttaminen ja puhtaaseen energiaan siirtyminen edellyttää luopumista fossiilisista pottoaineista ja voimakasta siirtymistä sähkön käyttöön kaikkialla missä mahdollista. Sähkö puolestaan on tuotettava vähäpäästöisillä tai päästöttömillä energianlähteillä, kuten tuulella ja auringolla. Muutoksen perustalla pitää olla energiatehokkuus – tehdään enemmän vähemmällä.

Entä paljonko tämä kaikki maksaisi?

USA:n osalta kysymys olisi keskimäärin noin 320 miljardia US-dollaria vuodessa aikavälillä 2020 ja 2050, mutta tuotot ylittäisivät reilusti kustannukset. Nähtävissä on esimerkiksi seuraavia tuottoja:

• Pienempi fossiilisten polttoaineiden lasku. Vuonna 2020 pienennys olisi noin 65 miljardia ja kasvaisi lähes 700 miljardiin vuonna 2040.
• Lisää työpaikkoja. Kestävä energiatalous tuottaisi noin miljoona uutta työpaikkaa tulevina vuosikymmeninä. Suurimpia kasvuja tapahtuisi rakennusalalla ja sähköyhtiöissä.
• Puhtaampi ilma, säästynyt ympäristö. Ilmastonmuutoksen pienentyneen riskin lisäksi vähentyisi ilman saastuminen dramaattisesti, kun fossiilisia polttoaineita ei poltettaisi.

Kaavio: keskimääräiset vuotuiset lisäinvestoinnit ja polttoainekustannusten pieneneminen tulevina vuosikymmeninä.

Miten pääsemme sinne?

Raportti esittää kolme pääkeinoa kestävään energiatalouteen siirtymiseen:

1. Käytetään sähköä fossiilisten sijasta. Tämä pitää sisällään siirtymisen vähitellen sähköautoihin; siirtymisen sähköisiin lämpöpumppuihin ja vedenlämmittimiin; sekä monien teollisten prosessien muuttaminen toimimaan sähköllä fossiilisten polttoaineiden sijasta. Sähköllä voidaan myös tuottaa puhtaasti palavaa vetyä liikenteen ja teollisuuden käyttöön.
2. Tuotetaan sähköä vähäpäästöisillä ja päästöttömillä energianlähteillä. Uusiutuvan sähkön hinta on pudonnut dramaattisesti viimeisen vuosikymmenen aikana, tasoittaen tietä päästöttömien lähteiden kuten auringon ja tuulen nopealle lisääntymiselle. Myös ydinvoimalla voi olla rooli, samoin teknologioilla, jotka keräävät ja varastoivat turvallisesti fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöt.
3. Kaiken energian tehokkaampi hyödyntäminen. Voimme hyödyntää kaikkia energialähteitä tehokkaammin, kun sovellamme kaikkein energiatehokkainta teknologiaa ajoneuvoissa, rakennuksissa ja tehtaissa.

Kaavio: kestävän energiatalouden kolme peruspilaria: keinot ja numerotiedot.

Mitä tarvitaan yrityksiltä ja hallitukselta?

Vaikka puhtaamman, vähähiilisen talouden pyörät pyörivät USA:ssa ja muissa maissa, täytyy vauhdin kiihtyä, että voimme välttää ilmastonmuutoksen vaaralliset ja tuhoisat riskit.

Kun hallitus antaa selkeät ja johdonmukaiset ohjeet ja pelisäännöt, voivat yritykset tehdä kestävästä energiataloudesta todellisuutta. Tämän kehyksen pitää antaa selkeä, johdonmukainen ja pitkän tähtäimen markkinasignaali ilmastotoimien välttämättömyydestä sekä tukea puhtaan energian järjestelmien kehitystä ja käyttöönottoa.

Menneisyydessä muutoshakuiset investoinnit rautateihin, sähköistykseen, valtateihin, tietoliikenteeseen ja muuhun teollisuuteen ovat vapauttaneet innovaation ja kasvun aallon amerikkalaisessa ja maailman teollisuudessa. Tällä vuosisadalla tarvitsemme uuden muutoshakuisten investointien aallon, joka tähtää vakaan ilmaston turvaamiseen. Raportti osoittaa, miten puhtaaseen energiaan investoiminen voi varmistaa Amerikan taloudellisen turvallisuuden ja kilpailukyvyn tulevina vuosikymmeninä. Samat opit pätevät myös useimmissa muissa maissa. Mutta meidän on toimittava nyt.

Tämän artikkelin on alun perin julkaissut World Resources Institute ja se on Creative Commons -lisenssin alainen.