Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia linjaa, että lämmitysöljyssä on siirryttävä biodieseliin. Entäpä jos lopetettaisiin lämmittäminen öljyllä?

Tarkkaan ottaen valtioneuvoston selonteossa todetaan, että ”Lämmityksessä käytettävän kevyen polttoöljyn osalta otetaan käyttöön bionesteen 10 prosentin sekoitusvelvoite.” Siis ihan vähän biodieseliä öljykattilaan…

Taloja lämmitetään sähköllä ja öljyllä

Suomessa on noin 800 000 suoralla sähkölämmityksellä lämpiävää pientaloa. Tämä on ymmärrettävää, koska investointikustannus sähkölämmitykseen on edullinen ja sähkö on joustava polttoaine. Näistä taloista noin 150 000:ssa on vesikiertoinen lämmönjako.

Öljyalan mukaan Suomessa on arviolta 190 000 öljylämmitteistä pientaloa. Ne kuluttavat vuodessa 460 miljoonaa litraa kevyttä polttoöljyä, joka vastaa vajaata kahta prosenttia Suomen energiankulutuksesta. Koska öljyllä tuotetaan lähes neljäsosa Suomen energiasta, tarkoittaa tämä noin 8 prosenttia öljynkulutuksesta. Nämä prosentit tosin eivät aivan täsmää Tilastokeskuksen numeroiden kanssa.

Niin tai näin, öljylämmitys on Öljyalan mukaan jatkuvasti hiljalleen vähentynyt ja 5 000–6 000 pientaloa vaihtaa vuosittain öljystä johonkin toiseen lämmitystapaan. Uudisrakennuksissa öljylämmitys on harvinainen.

Vähennetään öljyn ja sähkön kulutusta

Öljylämmityksen puolesta puhuva alan yhdistys kertoo, että öljylämmitys on hyvä tapa pienentää sähkökulutuksen kuormituspiikkejä kovilla pakkasilla. Tähän on olemassa kuitenkin parempikin keino:

Maalämmitys rakennetaan yleensä vesikiertoisella lämmönjaolla. Kun lämpö otetaan rakennuksen vierestä maa- tai kallioperästä, tarvitaan ulkoa tuotavaa energiaa vain noin 30 prosenttia tuotettavasta lämmitystehosta.

– Jos 100 000 vesikiertoista sähkölämmitystaloa vaihtaa invertterisäätöiseen tai muuhun täystehomaalämpöpumppuun, saadaan säästöstä sekä tehot että energiat myös 190 000 öljylämmitystaloon vaihdettaviin lämpöpumppuihin, sanoo Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen puheenjohtaja Jussi Hirvonen.

Pieni laskuharjoitus osoittaa Hirvosen laskelmien pitävän paikkansa. 100 000 / 0,3 = 333 333. Energiaa riittää vielä yli 40 000 muulle keskikokoiselle lämpöpumpputalolle. Tai sähkön kokonaiskulutus pienenee. Ja arvokkaan tuontiöljyn käyttö pientalojen lämmitykseen loppuu tässä esimerkissä kokonaan!

Maalämpö on kannattava investointi

On selvää, että joihinkin öljylämmitystaloihin on vaikeaa vaihtaa maalämmitys. Tontti voi olla ahdas, alueella ei saa lupaa energiakaivon poraamiseen, tai löytyy jokin muu este. Muutos voi myös tuntua vaikealta, jos omistaja on vaikkapa juuri uusinut kattilan tai muuten kunnostanut öljyjärjestelmänsä.

Tehdään pieni laskelma:

Öljyalan numeroista saadaan keskimääräisen pientalon kulutukseksi 2 420 öljylitraa vuodessa. Polttoöljyn 0,85 €/l hinnalla on vuosilasku 2 060 €.

Litra öljyä sisältää noin 10 kilowattituntia energiaa, josta saamme keskimääräiseksi energiantarpeeksi 24 000 kWh vuodessa. Maalämpöpumpun kuluttamana sähköenergiana tämä tarkoittaa 7 200 kWh/v. Sähkön hinnalla 0,10 €/kWh on lasku 720 €/v. Jos maalämpöpaketin investointi (kotitalousvähennys huomioiden) on keskimäärin 15 000 €, toteutunut säästö 1 340 €/v tarkoittaa 8,9 prosentin tuottoa sijoitetulle pääomalle. Mistä muualta saa sellaisen (verovapaan) tuoton?

Vaikka kiinteistön öljykattila ja öljysäiliö olisivat ihka uudet, käynnistyy tuotto välittömästi niiden vaihtamisen jälkeen.

Säästetään diesel raskaaseen liikenteeseen

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sanoo: ”Metsänhoidossa ja puun korjuussa syntyy runsaasti puuainesta, joka ei kelpaa tai jolle ei ole riittävästi kysyntää puunjalostuksen raaka-aineeksi. Tätä metsäbiomassaa ohjataan eri politiikkatoimin korvaamaan fossiilisia tuontipolttoaineita lämmityksessä…”

Olisiko samalla vaivalla mahdollista ohjata eri politiikkatoimin öljylämmittäjät vaihtamaan maalämpöön tai vaikkapa pelletteihin? Metsäbiomassasta valmistettava biodiesel on arvokas polttoaine, jonka valmistuksessa kuluu moninkertaisesti energiaa verrattuna muuhun kelpaamattoman puuaineksen suoraan polttamiseen vaikkapa juuri pelletteinä.

Henkilöautot kuluttavat noin 60 prosenttia tieliikenteen polttoaineista ja nehän ollaan suurimmalta osin vaihtamassa sähköautoiksi. Raskas liikenne vaatii kuitenkin vielä pitkään tiiviissä muodossa olevaa energiaa, kuten biodieseliä. Säästetään biodiesel sinne, eikä polteta sitä taloissa.

Vielä kommenttina, että Ruotsissa ”eri politiikkatoimi” tarkoitti 1990-luvulla tupaöljyn verokannan nostamista samalle tasolle dieselin kanssa. 300 000 öljylämmittäjää hankki melkein saman tien lämpöpumput. Verotusta en erityisesti suosi, mutta ohjataan ”eri politiikkatoimena” verokertymä vaikka energiainvestointien tukemiseen.

Jouko Lampila