Uusiutuvan energian tuotanto oli viime vuonna arviolta yli 130 terawattituntia ja osuus loppukulutuksesta tulee ylittämään 40 prosenttia.

Eniten lisääntyi metsäteollisuuden jäteliemillä ja sivutuotteilla tuotettu energia, nämä edustavat yhteensä yli 60 prosenttia uusiutuvasta energiasta. Suhteellisesti eniten lisääntyi tuulisähkön tuotanto. Sen osuus sähkön käytöstä oli vajaat neljä prosenttia. Sähköjärjestelmämme kestää tällaisen määrän vaihtelevaa tuotantoa sekä tuoreessa energia- ja ilmastostrategiassa esitetyn kahden terawattitunnin lisätuotannon.

Energiaviraston arvioiden mukaan uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin sähköä, lämpöä ja liikenteen biopolttoaineita yli 130 terawattituntia vuonna 2016. Tämä olisi tuotantoennätys ja noin viisi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös energian kokonaiskulutus ja loppukäyttö kasvaisivat arvioiden mukaan hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten lisääntyi metsäteollisuuden jäteliemillä ja sivutuotteilla tuotettu energia, nämä edustavat yhteensä yli 60 prosenttia uusiutuvasta energiasta. Suhteellisesti eniten (yli 25 %) lisääntyi tuulisähkön tuotanto. Sen osuus uusiutuvasta energiasta on kuitenkin vain runsaat kaksi ja sähkön käytöstä vajaat neljä prosenttia.

”Uusiutuvan energian osuus loppukäytöstä vuonna 2016 tulee ylittämään laskentavasta riippumatta 40 prosenttia. Jos tähän lisätään tuontisähkön alkuperä, niin Ruotsin vesi- ja tuulivoiman myötä osuus lähentelee 50 prosenttia. Suomen ja Ruotsin ydinenergia huomioon ottaen päästöttömän energian osuus loppukulutuksesta on yli 70 prosenttia”, kertoi johtaja Pekka Ripatti Energiaviraston uusiutuvan energian ajankohtaispäivillä Helsingissä.

2020-tavoitteena 6 terawattituntia tuulisähköä

Teollisen kokoluokan uusiutuvan energian käyttöä edistetään Energiaviraston hallinnoiman syöttötariffijärjestelmän avulla. Tavoitteena on, että vuonna 2020 metsähakkeella tuotetaan 5,3 ja tuulivoimalla 6 terawattituntia sähköä. Vuonna 2016 syöttötariffijärjestelmän laitokset tuottivat sähköä metsähakkeella noin 2 ja tuulivoimalla lähes 3 terawattituntia.

”Sähköjärjestelmämme kestää tällaisen määrän vaihtelevaa tuotantoa myös silloin, kun loputkin tuulivoimalat ovat hyväksytty syöttötariffijärjestelmään sekä tuoreessa energia- ja ilmastostrategiassa esitetyn kahden terawattitunnin lisätuotannon. Toimitusvarmuuden ylläpitäminen vaatii kuitenkin toimenpiteitä niin investointien, teknisen kehityksen kuin markkinoiden pelisääntöjenkin osalta. Energiavirasto on lisännyt tehoreservin määrää, kysyntäjoustoa kehitetään koko ajan ja myös sähkön siirtoyhteyksiä Suomen ja Ruotsin välillä ollaan lisäämässä”, kertoi ylijohtaja Simo Nurmi avatessaan uusiutuvan energian ajankohtaispäivät.

Syöttötariffijärjestelmä tuli voimaan maaliskuussa 2011. Sen jälkeen järjestelmään on hyväksytty 161 voimalaitosta, joista metsähakevoimaloita on 53 ja tuulivoimaloita 103. Metsähakevoimaloilla ei ole kiintiötä, mutta tuulivoimaloita järjestelmään voidaan hyväksyä nimellisteholtaan yhteensä 2 500 MVA. Käytännössä tuulivoimaloiden kiintiö on täynnä, koska syöttötariffijärjestelmään hyväksyttyjen voimaloiden kapasiteetin, 1 806 MVA, lisäksi kiintiöpäätöksiä on annettu 598 MVA ja muita varauksia on 49 MVA.

Vuonna 2016 syöttötariffitukea maksettiin 172 miljoonaa

Viime vuonna sähkön syöttötariffitukia maksettiin 172 miljoonaa euroa, josta 34 miljoonaa euroa metsähakevoimaloille, 136 miljoonaa euroa tuulivoimalaitoksille ja loput kaksi miljoonaa puupolttoaine- ja biokaasuvoimaloille. Tuuli-, puupolttoaine- ja biokaasuvoimalaitoksille maksettava tuki määräytyy tavoitehinnan (83,50 €/MWh) ja sähkön markkinahinnan erotuksena. Enintään se voi kuitenkin olla 53,50 euroa megawattitunnilta. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä loka-joulukuussa sähkön markkinahinta oli keskimäärin 37,5 euroa megawattitunnilta, jolta ajanjaksolta tukea maksetaan 46 euroa megawattitunnilta. Metsähakevoimaloille maksetaan turpeen veron ja päästöoikeuden mukaan muuttuvaa sähkön tuotantotukea, kuitenkin enintään 18 euroa megawattitunnilta.

Viime vuoden lopulla hallitus sai valmiiksi energia- ja ilmastostrategian. Hallitusneuvos Päivi Janka työ- ja elinkeinoministeriöstä tähdensi, että energia- ja ilmastostrategian yksi keskeinen haaste liittyy liikenteen kasvihuonekaasujen vähentämiseen ja osana sitä on liikenteen biopolttoaineiden fyysisen osuuden nostaminen 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2015 osuus oli 13,5 prosenttia. Päivillä puhuivat myös Wisago Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Visanko metsäbiomassojen käytön lisäämisestä ja Gaia Consulting Oy:n liiketoimintajohtaja Iivo Vehviläinen uusiutuvan energian sähkömarkkinavaikutuksista.