Usean laihan vuoden jälkeen vuosi 2016 merkitsi käännettä sähkönkäytössä. Käyttö kasvoi 3,1 prosenttia, minkä voi arvioida osaltaan ilmentävän Suomen talouskehityksen piristymistä.
Asumisen ja maatalouden sekä palveluiden ja rakentamisen sähkönkäyttö kasvoi viime vuonna 4,6 prosenttia. Noin puolet sähkön kokonaiskulutuksen kasvusta selittyy edellisvuotta suuremmalla lämmitystarpeella. Tästä huolimatta luvut osoittavat selvästi talouden piristymistä.
Sähkön kokonaiskäyttö vuonna 2016 oli 85,1 terawattituntia, 47 % teollisuuteen ja 50 % muuhun käyttöön. Metsäteollisuuden käyttö pieneni 1,5 %, mutta on edelleen yli viidesosa koko käytöstä.
Teollisuuden sähkönkäyttö kasvoi 1,6 prosenttia, vaikka teollisuuden toimialoista suurimman käyttäjän, metsäteollisuuden kulutus väheni 1,5 prosenttia. Metsäteollisuuden sähkönkäytön lasku johtuu tuotannon rakenteellisesta muutoksesta. Kemianteollisuudessa ja metallinjalostuksessa sen sijaan kirjattiin runsaan 4 prosentin kasvu – ja muussa teollisuudessa peräti yli 6 prosentin kasvu.
Teollisuuden sähkönkäyttö oli viime vuonna vajaat 40 terawattituntia (TWh), noin 47 prosenttia kokonaiskäytöstä. Vielä ennen taantumaa vuonna 2007 teollisuus käytti sähköä 48 TWh, mikä oli 53 prosenttia kokonaiskäytöstä.
Nettotuonti ennätyslukemiin
Suomi käytti sähköä viime vuonna 85,1 terawattituntia (TWh). Käytöstä katettiin nettotuonnilla 22,3 prosenttia ja Suomen omalla tuotannolla 77,7 prosenttia.
Sähkön nettohankinnasta yli 10 % tuli teollisuuden yhteistuotannosta – käytännössä metsäteollisuudesta. Tämä selittää osaltaan Suomen korkeaa uusiutuvan energian tuotantoa, koska metsäteollisuuden tuotanto tulee pitkälti puusta.
Sähkön nettotuonti (19 TWh) oli yli viidenneksen sähkön kokonaiskäytöstä. Näin paljon ei sähkön tarpeesta ole koskaan aiemmin katettu tuonnilla. Nettotuonti kasvoi edellisvuodesta 16 prosenttia. Sähkön kokonaiskäytön kasvu katettiin käytännössä tuonnilla.
Kun sähkön tuontia ei huomioida, on tuotannosta 45 % uusiutuvaa ja 50 % kotimaisista energialähteistä.
Nettotuonnin kasvua siivittivät erityisesti alkuvuoden hyvin alhaiset sähkön tukkumarkkinahinnat pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Edullista sähköä oli saatavilla läpi vuoden Pohjoismaista runsaasti. Alkusyksystä vesitilanne heikkeni hieman ja sähkön hintataso nousi, jolloin tuonnin määrä lännestä väheni joksikin aikaa.
Tuulivoimaan kolmanneksen kasvu
Myös tuulivoimassa yllettiin ennätyksiin voimalaitosmäärän kasvaessa. Ei kuitenkaan sellaisiin kuin oli ennakoitu. Odotuksia alhaisemmat tulokset johtuivat pääasiassa huonosta tuulivuodesta, joka koettiin vuonna 2016 koko Pohjolassa.
Asennettua tuulivoimakapasiteettia oli vuoden 2016 lopussa 1 533 MW (1 005 MW 2015 lopussa) ja tuotantoa syntyi 3,1 TWh (2,3 TWh 2015).
Markkinahinnat nousivat
Sähkön markkinahinnat pysyivät vuoden 2016 alkupuoliskolla hyvän vesitilanteen ansiosta edellisen vuoden alhaisella tasolla, mutta nousivat sittemmin selvästi tasoittuakseen jälleen loppuvuodesta. Keskimäärin markkinasähkön hinta oli Suomessa viime vuonna 3,25 snt/kWh, yli 9 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2015 keskimäärin.
Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla on yhteenlasketusta tuotannosta 71 % uusiutuvaa. Ruotsissa ja Norjassa on fossiilisten energialähteiden osuus vain 2 %.
Tuttuun tapaan Suomen aluehinta Nord Pool Spot -sähköpörssissä oli ajoittain selvästi korkeampi kuin systeemihinta. Suomen aluehinnan 2016 keskiarvo ylitti systeemihinnan enemmän kuin 0,5 snt/kWh.
Jouko Lampila | Lähde: Energiateollisuus Ry
