Vuonna 2016 Suomen sähköntuotanto pysyi ennallaan, sähköä kulutettiin reilut kaksi prosenttia aiempaa vuotta enemmän. Sähkön nettotuonti kasvoi kahdella prosentilla – lisääntynyt tuonti Venäjältä korvasi Ruotsin pienentyneen osuuden.

Sähkön tukkumarkkinahinnat nousivat niukentuneen vesitilanteen myötä. Seurauksena myös Suomen ja Ruotsin aluehinnat pysyivät yhtenäisinä jo lähes 70 prosenttia ajasta. Päästöoikeuden hinta pysyi kuluneen vuoden alhaalla.

Syöttötariffituettua tuulisähköä tuotettiin viime vuonna 2,3 terawattituntia (TWh) ja metsähakesähköä 2 TWh. Uusiutuvan energian syöttötariffitukea maksettiin vuoden aikana noin 170 miljoonaa euroa.

Kuluttajahinnat maltillisessa nousussa

Kuluttajien sähkölasku kallistui hieman viime vuonna. Sähkölämmittäjä maksaa sähköenergiastaan nyt 3,5 prosenttia ja sähkönsiirrosta 6,3 prosenttia vuoden takaista enemmän. Kotitalouskäyttäjän sähköenergia kallistui 2,3 prosentilla ja sähkönsiirto 7,8 prosentilla.

Myös tarjoushinnat nousivat vuoden aikana, sähkölämmittäjälle toistaiseksi voimassa olevat tarjoushinnat kallistuivat 7,2 prosenttia ja kotitalouskäyttäjälle 4,2 prosenttia. Kahden vuoden sopimukset kallistuivat maltillisemmin. Sähkönsiirron osuus laskun loppusummasta kasvoi hieman. Eurooppalaisessa vertailussa Suomen kuluttajahinnat ovat edelleen verrattain edullisia.

Kaikkea ei kannattanut tuottaa itse

Sähkön toimitusvarmuus on toistaiseksi pysynyt hyvällä tasolla. Talven tähänastinen kulutushuippu saavutettiin tammikuun 5. päivänä, jolloin 14 273 MWh/h:n sähkönkulutuksesta katettiin tuonnilla 35 prosenttia. Sähköjärjestelmä ja -markkinat toimivat huippukulutusjakson normaalisti. Kulutushuipun aikana oli hyvin saatavilla halvempaa tuontisähköä naapurimaista eikä kaikkea kotimaista tuotantokapasiteettia vielä kannattanut ottaa käyttöön.

Toimitusvarmuuden takaaminen myös jatkossa vaatii investointeja tuotantoon sekä siirtoyhteyksiin.

Jouko Lampila | Lähde: Energiavirasto