Kauppalehden artikkeli tuulivoimasta ja huoli vanhojen kivihiililauhdevoimaloiden sulkemisesta on herättänyt paljon keskustelua. Seuraavassa Nordisk Vindkraftin Marja Kaitaniemen näkemys.

Kauppalehti raportoi 11.1. näyttävästi tuulivoima-aiheesta. Juttukokonaisuudessa puitiin huolia sähkön alhaisesta markkinahinnasta ja sähkötehon riittävyydestä. Ongelmille löydettiin yhteinen syyllinen, tuulivoima.

Artikkelissa Energiateollisuus ry:n Jukka Leskelä toisti tuttua mantraansa sähkömarkkinan ’markkinaehtoisuuden’ palauttamisesta. Jää kuitenkin hämäräksi, miten markkinahinta voisi enää palautua entiselle tasolleen, jos kuitenkin hyväksytään se tosiasia, että sähkö on jatkossa tuotettava päästöttömästi.

Sähkön markkinahinta muodostuu korkeimman hyväksytyn tarjouksen perusteella. Laitokset tarjoavat tuotantoaan markkinoille muuttuvien kustannusten perusteella. Tuulivoiman muuttuvat kustannukset ovat hyvin pienet, koska polttoainetta ei tarvita. Käytännössä tuulivoimalan kannattaa tarjota tuotantoa markkinoille aina, kun sähkön hinta on positiivinen.

Kun osa kysynnästä katetaan muuttuvilta kustannuksiltaan edullisilla tuotantotavoilla, aiemmin markkinahinnan määrittänyt hiililauhdelaitos ei enää saakaan tuotantoaan kaupaksi. Ja kun markkinahinnan määrittää aiempaa halvempi tarjous, kaikki sähkönmyyjät saavat tuotannostaan alempaa hintaa. Ilmiö on nimeltään ajojärjestysvaikutus (merit order effect), eikä sillä siis ole mitään tekemistä tuulivoiman tukien kanssa.

Sähkömarkkinoiden ongelmallinen tilanne on siis pysyvämpi kuin on ymmärretty. Sähkön hinnalla ei nykyisellä markkinamallilla pystytä kattamaan investointien kustannuksia. Tämä ongelma ei koske pelkästään tuulivoimaa, vaan kaikkia uusia sähköntuotantoinvestointeja. Julkisessa keskustelussa olisikin jo korkea aika edetä tuulivoiman parjaamisesta pohtimaan sitä, miten investoinnit jatkossa saadaan kannattaviksi.

Entä sitten huoli sähkötehon riittävyydestä? Yhtäältä tuulivoima tukee talvista kulutusta enemmän kuin jutussa annetaan ymmärtää. Keskimäärin tuulivoimatuotanto on talviaikaan suurempaa kuin kesäisin. Lisäksi tuulivoiman tuotanto ei vaihtele äkillisesti, vaan on hyvin ennustettavaa.

Toisaalta keskustelussa ei juuri huomioida sitä, ettei huipputehon tarve ole staattinen luku. Nykyään tuotanto joustaa kulutuksen mukaan, mutta myös kulutus voi joustaa tehon niukkuuden mukaan. Kulutusjousto on olennainen osa tulevaisuuden sähköjärjestelmää.

Säädettävän tuotannon ja kulutuksen lisäksi sähköjärjestelmää tasapainottaa laaja verkosto siirtoyhteyksiä. Mitä laajempi järjestelmä, sitä enemmän vaihtelevaa tuotantoa siihen mahtuu. Tulevaisuudessa myös sähkön varastoinnilla on rooli tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa.

Tulevaisuuden energiajärjestelmiä kartoittavien skenaarioiden mukaan tuulivoiman rooli Pariisin sopimuksen ajan tuotantopaletissa tulee olemaan merkittävä myös Suomessa. Nykyaikainen älykäs sähköjärjestelmä voi sisältää runsaasti tuulivoimaa ja toimia luotettavasti, joustavasti ja edullisesti. Investointien kannattavuuden ongelma on kuitenkin ratkaistava, jotta sähköjärjestelmän modernisointi voi jatkua.

Marja Kaitaniemi
Nordisk Vindkraft