Minulla oli viime viikolla tilaisuus viettää pari päivää eteläisen Jyllannin maaseudulla tutustumassa sikäläiseen tapaan toteuttaa pienen kaupungin aluelämpökeskus.

Siellä ei tyydytä yhteen energianlähteeseen, vaan tuotantoa optimoidaan taitavasti peräti neljän tuotantotavan kesken. Yksi niistä on kytköksissä Suomeen.

Aamun sade on mennyt menojaan ja aurinko pilkistää pilven lomasta, kun lähden Rødekron kaupungin idyllisestä hotellista liikkeelle. Heti pihalla lehahtaa tuttu tuoksu – olen maalla, missä pelloille ajetaan keväällä sitä aitoa tavaraa. Ja viljelyksiä tosiaan on heti kaupungin ulkopuolella joka suuntaan. Suuria karjasuojia, valtavia varastosiiloja, laajoja peltoja, vaikuttava näky uutta ja vanhaa.

Tanskassakin on poliitikkoja

Ajan Rødekrosta varttitunnin matkan Løgumklosteriin, 800 vuotta vanhaan Locus Dei -luostarin ympärille muodostuneeseen 3 600 asukkaan kaupunkiin. Kohteeni on kaupungin huippumoderni aluelämpölaitos, joka on otettu käyttöön syksyllä 2014. Vanha lämpökeskus sijaitsi kaupungin keskustassa ja suljettiin viime vuonna. Laitos tuottaa kaukolämmön 1 540 asiakkaalleen kaupungissa sekä jonkin verran sähköä valtakunnan verkkoon.

Uutta laitosta suunniteltaessa oli mahdollista miettiä kaikkia tarjolla olevia taloudellisia energiavaihtoehtoja. Tanskalaisen politiikan koukeroista sen verran, että laki vaatii pienet aluelämpölaitokset käyttämään maakaasua, jota tulee lähinnä Southern Bightin alueelta Pohjanmereltä ja myös Venäjältä. Käytännössä laki asettaa laitoskohtaisen rajoituksen pelletti- tai hakekattilan suurimmalle teholle. Muuten laitos ilmeisesti saa valita tuotantonsa vapaasti.

Løgumklosterin laitos tuottaa noin 30 000 – 32 000 megawattituntia energiaa vuodessa. Tanskalaisten talvipakkasten aikaan suurin teho on 11 – 12 megawattia. Perustuotantoa tekee pellettikattila, jonka suurin teho on sallitut kolme megawattia. Kaasua käytetään sekä uudessa kaasuboilerissa että kahdessa suuressa kaasumoottorissa, jotka ovat olleet käytössä jo kymmenkunta vuotta. 16-sylinteristen Bergen-moottoreiden perässä on kolmen megawatin generaattorit, ne tuottavat yhteensä 6 megawattia sähköä ja 7,6 megawattia lämpöä. Kaasumoottoreita tosin käytetään nykyään vain silloin, kun sähkön pörssihinta on riittävän korkealla.

Laitoksella on kaksi lämpöpumppua, toinen sähköllä käyvä, teholtaan 1,5 megawattia ja toinen – kunnioitusta herättävän näköinen ”rumilus” – absorptiolämpöpumppu, teholtaan kolme megawattia. Sen COP-kerroin on 1,7 ja laite paitsi tuottaa ilmaista energiaa, sopii erinomaisesti kaukolämpöveden lämpötilan nostamiseen tarvittaessa. Neljäs energianlähde on aurinko.

Vaihtoehtoista energiankeruuta

Tanskassa on pitkät perinteet aurinkoenergian hyödyntämisessä. Ensimmäinen aurinkolämpöä käyttävä aluelämpölaitos rakennettiin vuonna 1988, joskin käytössä oli vain (tanskalaisittain) melko vaatimattomat 1 000 neliömetriä keräimiä. Kehitys on saanut kunnolla vauhtia vuosituhannen vaihteen jälkeen ja vuoden 2015 lopussa oli Tanskassa käytössä noin 800 000 neliömetriä aurinkolämpökeräimiä. Niiden tuotto vastaa suuruusluokaltaan vaikkapa Mikkelin kaupungin koko vuotuista lämmönkulutusta.

Tämä on vasta alkua. Tanskan hallituksen tavoite on saada maahan neljä miljoonaan neliömetriä aurinkolämpökeräimiä vuoteen 2020 mennessä. Viisi vuotta aikaa viisinkertaistaa nykyinen määrä. Vuoden 2030 tavoite on 8 000 000 neliömetriä ja suunnitelma vuodelle 2050 on noin 30 miljoonaa neliömetriä – siis 30 neliökilometriä keräimiä. Niiden tuotto – seitsemän terawattituntia – kattaisi 40 prosenttia maan aluelämmön tarpeesta. Määrä vastaa koko Helsingin vuotuista kaukolämmön kulutusta.

Løgumklosterissa on 15 300 neliömetriä aurinkolämpökeräimiä ja ne tuottavat arviolta 8 000 megawattituntia energiaa vuodessa – suunnilleen neljänneksen lämpölaitoksen koko tarpeesta. Aurinkokentän uusin osa valmistui helmikuussa 2016. Puskurina on kaksi lämminvesivaraajaa, yhteiseltä tilavuudeltaan 7 500 kuutiometriä. Niihin mahtuu 400 – 500 megawattituntia energiaa eli useamman päivän koko kulutus. Suunnitelmissa on rakentaa vielä 35 000 neliömetriä lisää keräimiä ja peräti 150 000 kuutiometrin varaaja. Jalkapallokentällä vettä olisi yli kaksikymmentä metriä korkea kerros. Kesän lämpöä riittäisi vuodenvaihteeseen asti. Investointikustannus olisi noin 35 euroa kuutiolta. Ja Løgumklosterilla on tiivis yhteys Mikkelin kanssa.

Maailman parasta aurinkotekniikkaa

Tanska on erityisen vahva aurinkolämpöteknologian markkina-alue. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että siellä on paljon suhteellisen pieniä alueellisia energiayhtiöitä, jotka tuottavat lämpöä paikalliseen taajamaan. Vähän kuten Suomessa.

Tanskassa on myös erittäin vahvaa aurinkolämpöteknologian valmistusta. 1970-luvulla perustettu Arcon Solar kuuluu VKR-konserniin, joka työllistää 13 500 ihmistä ja tekee yli kaksi miljardia euroa liikevaihtoa. Pari vuotta sitten yhtiö nielaisi alan toisen pioneerin, Sunmarkin, ja toimii nykyään nimellä Arcon-Sunmark. Juuri millään ulkomaisella yhtiöllä ei ole ollut asiaa tai kilpailukykyä tulla Arcon-Sunmarkin hallitsemille Tanskan markkinoille.

Mikkelissä perustettiin vuonna 2010 yhtiö nimeltään Savo-Solar. Hankkeen takana oli idea ja osaaminen valmistaa aivan uudenlaista – maailman parasta – aurinkolämpökeräintä. Jo seuraavana kesänä Savo-Solarin keräin palkittiin alan arvostetuimpien messujen Intersolar Award -palkinnolla Saksassa. Startup-yrityksen alkutaival on ollut raskas, mutta tekijöillä ja rahoittajilla on riittänyt uskoa ja yritys on tuplannut liikevaihtonsa joka vuosi. Vuonna 2015 liikevaihtoa kertyi reilut kaksi miljoonaa euroa ja alkuvuonna 2016 oli tilauskanta jo enemmän kuin edellisen vuoden liikevaihto.

Ja minne Savo-Solar tekee kauppaa? Tanskaan! ”Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan” taitaa pitää tässäkin paikkansa. Suomessa ei yksinkertaisesti osata hyödyntää aurinkoenergiaa, eikä varsinkaan aurinkolämpöä. Savo-Solarin referenssilista on sikäli karua luettavaa, että siinä on pari parinsadan neliömetrin keräinkenttää ja kourallinen muutaman kymmenen neliön kenttiä Suomessa sekä 15 000 neliömetrin laitos Tanskassa, Løgumklosterissa. Ja lisää tulee: työn alla on 5 000 neliötä Søllestediin, 10 000 neliötä Jyderupiin ja pian valmistuva 15 000 neliömetriä Jellingiin – kaikki Tanskaan. Myös Itävallasta on hiljattain tullut tilaus koekentästä. Tarjouksia on nyt toki ulkona ympäri maailmaa.

Fiksua energianhallintaa

Løgumklosterin Kaukolämmön käyttöpäällikkö Peter Andersen tarkastaa joka aamu tietokoneeltaan sähkön ja kaasun hinnat. Säätilan ja hintatietojen perusteella suunnitellaan sitten seuraavan vuorokauden toiminta.

Pelletti maksaa suunnilleen 35 euroa megawattitunnilta ja siihen vitosen verran kattilan kuoletusta päälle. Talvella sitä ajetaan täysillä. Aurinkoa otetaan aina niin paljon kuin saadaan, koska se on aina halvinta. Sen kiinteä hinta myös tunnetaan seuraaviksi pariksikymmeneksi vuodeksi, se on noin 27 euroa megawattitunnilta. Kaasun hinta vaihtelee päivittäin, mutta kaasuboilerin keskimääräinen käyttökustannus on noin 45 euroa megawattitunnilta.

Kaasumoottorit ovat tietysti vähän kalliimpia pyörittää kuin boileri ja niitä käytetään silloin kun sähkön hinta on tarpeeksi korkealla. Samalla saadaan sitten aika paljon lämpötehoa. Lämpöpumppua taas käytetään varsinkin keväällä, kun kentästä tulevan aurinkolämpökierron tehoa ja lämpötilaa on syytä nostaa. Varaaja kerrostaa tehokkaasti ja toimii hyvänä puskurina moneen suuntaan. Se antaa myös mahdollisuuden syöttää aurinkokenttään suhteellisen kylmää vettä, jolloin saavutetaan parempi hyötysuhde.

Palapeli on aikamoinen ja tanskalaiset pelaavat sitä taitavasti ja kannattavasti, mutta kerta kuulemalta koko juttu ei jäänyt ihan kristallinkirkkaana mieleen. Jotain kuitenkin. Olisi todella riemullista viedä suomalaiset aluelämpökeskusten päälliköt katsomaan miten Tanskassa toimitaan ja löytämään uusia oivalluksia. Aurinko paistaa Suomessa käytännössä yhtä paljon kuin Tanskassa, joten ainakin sitä olisi mahdollista hyödyntää.

Teksti: Jouko Lampila | Kuvat: Løgumkloster Fjernvarme ja Jouko Lampila