Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti 30.1.2017 päätöksensä vuonna 2017 tuettavista uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointihankkeista. Myönnetty 39,7 miljoonan euron tuki jakautuu 11 eri energiakärkihankkeelle.
Valituista hankkeista neljä liittyy biokaasun liikennekäyttöön: BioSairila Oy (3,39 milj. euroa), Gasum Oy (7,97), Mäntsälän Biovoima Oy (3,65), VSS Biovoima Oy (2,95); viisi energiajärjestelmiin ja energiatehokkuuteen: Adven Oy (2,25), Lahti Energia Oy (3,0), Lemminkäinen Talo Oy (2,19), Lempäälän Energia Oy (4,74), Liikennevirta Oy (2,04); yksi aurinkosähköön: Nurmon Aurinko Oy (2,72); ja yksi sähköautojen latausinfrastruktuuriin: Eera Oy (4,8 milj. euroa).
Tuet kattavat noin 30 prosenttia hankkeiden hyväksyttävistä kustannuksista, jotka ovat noin 130 miljoonaa euroa. Kokonaisinvestoinnit hankkeisiin ovat kuitenkin huomattavasti suuremmat. Tarkempi kuvaus tuetuista hankkeista löytyy PDF-muodossa TÄÄLTÄ.
Energiakärkihankehaku perustuu hankkeiden väliseen kilpailuun. Tavoitteena oli tukea hankkeita, jotka parhaiten vastaavat vuoteen 2030 asetettuihin kansallisiin ja EU:n energia- ja ilmastotavoitteisiin. Hakemuksia jätettiin alun perin 55, joista 30:stä jätettiin myös hakemuksen täydennys. Tuettavat hankkeet valittiin tästä joukosta.
Hankkeiden arviointi ja vertailu perustuivat kokonaisharkintaan, jossa perusteina olivat hankkeiden demonstraatioarvo, haettu tukimäärä, toteutettavuus, energiavaikutukset, kustannustehokkuus ja muut vaikutukset. Energiakärkihankkeille asetetuista aikataulu- ja muista tavoitteista johtuen erityistä huomiota kiinnitettiin hankkeiden toteutettavuuteen tavoiteaikataulussa.
Nyt tuetuissa hankkeissa kokeillaan laajasti sellaisia teknisiä ratkaisuja, joiden arvioidaan olevan välttämättömiä vuoden 2030 tavoitteita silmällä pitäen. Lisäksi niihin katsotaan liittyvän erityistä kotimaista osaamista ja suuri vientipotentiaali.
Liikennesektoriin liittyvien uusien ratkaisujen lisäksi tavoitteena oli uuden energiateknologian kaupallistaminen. Siten arvioitiin, että tuelle saadaan suurempi vaikuttavuus, kun tukea jaetaan usealle ja erityyppisille hankkeille.
Liikennesektorille kohdistuu erityisen suuret paineet vähentää päästöjä. Biokaasun liikennekäytön odotetaan olevan tärkeä osa tulevaisuuden liikenteen energiaratkaisuja. Tuotantoa lisäämällä ja tankkausasemaverkostoa laajentamalla voidaan kaasuautoilun edellytyksiä parantaa. Nyt tuetuissa hankkeissa uutta teknologiaa edustivat biokaasun nesteytys, hiilidioksidin metanointi (metaanin valmistus hiilidioksidista) sekä biokaasu- ja biodieseltuotannon yhdistäminen.
Nesteytettyä biokaasua voidaan käyttää myös raskaassa maantieliikenteessä ja kuljettaa kustannustehokkaasti muihin tankkauspisteisiin. Biokaasulaitoksiin liittyvät innovaatiot ja uuden teknologian ratkaisut parantavat hankkeiden kannattavuutta tulevaisuudessa. Monet näistä ratkaisuista noudattavat lisäksi muita kiertotalouden periaatteita.
Sähköautojen lisääntymisen haasteena on ajoneuvojen korkean hankintahinnan ja lyhyen toimintasäteen lisäksi puutteellinen latausinfrastruktuuri. Sähköautojen vähäisen määrän takia johtuen latausjärjestelmien käyttöasteet ovat alhaisia, minkä seurauksena yrityksillä ei ole riittäviä kannustimia investoida kattavaan latausverkostoon.
Kattavammalla latausverkostolla voidaan parantaa sähköautoilun edellytyksiä, jolloin käyttöasteet nousevat ja tulevaisuudessa infrastruktuuri voidaan rakentaa pääsääntöisesti markkinaehtoisesti. Hiilidioksidipäästöjen vähentymisen lisäksi sähköautojen lisääntyminen alentaisi merkittävästi erityisesti kaupunkien lähipäästöjä sekä parantaisi liikennesektorin energiatehokkuutta.
Tulevaisuudessa on nykyistä suurempi tarve erilaisille kysyntäjousto- ja muille ratkaisuille, kun vaihtelevan uusiutuvan energian tuotannon osuus kasvaa. Tärkeä merkitys arvioidaan olevan erilaisilla sähkönvarastointiteknologioilla sekä erityisesti niihin liittyvillä äly- ja ohjausjärjestelmillä. Myös energiatehokkuuteen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota.
Aurinkosähköjärjestelmien katsotaan lisääntyvän tulevaisuudessa merkittävästi. Suuria, teollisen mittakaavan voimalaitoksia on kuitenkin Suomessa vielä vähän. Aurinkosähkön tuotanto on kustannustehokkainta kohteissa, joissa tuotettava sähkö voidaan kokonaisuudessaan hyödyntää.
Jouko Lampila | Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö | Otsikkokuva: Gasum
